Rautalanka.org

Bändit => Agents => Aiheen aloitti: Rautalankaa-YES! - 06.12.2016 / 10:49:58

Otsikko: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Rautalankaa-YES! - 06.12.2016 / 10:49:58
Osaahan se Pulliainen näemmä muutakin kun "ne ianikuiset samat, tuhanteen kertaan keikoilla kyllästymiseen asti veivatut biisit"

Olisin mieluusti kuullut esim. tätä biisiä keikoillakin, täytenä Agents-versiona. Vai mitäs te muut sanotte tästä:
https://www.youtube.com/watch?v=tbigQ_mjbNQ
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 06.12.2016 / 12:05:39
kyllähän toi vaihtelua tois keikka settiin.

mutta kun yleisö vaatii keikoilla yksi ainoa ikkuna ja mantshurian beat  kappaleita.  ep sanoi näin jossakin haastattelussa.

 8)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Liikkuvalaatikko - 06.12.2016 / 13:23:09
- Yleensähän se on niin, että samat biisit soitellaan. Mut sit kun ne alkaa kyllästyttää, sit vaihdellaan kappaleita, kertoo Pulliainen.

- Mutta nyt kun bändi on tämmösessä asemassa, niin meil ei enää niin hirveesti oo varaa vaihdella ohjelmistoa. Siellä tulee yleisöllä suru puseroon, jos me jätetään soittamatta meidän tunnetuimmat levytykset ja soitetaan jatsia niiden tilalla. Pikkaisen me ollaan jouduttu tällaisen powerplay-suorittamisen asemaan, hän pohtii.

Kyllähän toi tois sitä vaihtelua settiin niinku Speedy sanokin jo :D
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Johnny Blue - 06.12.2016 / 16:18:53
Tuo 'Ratio' -yhtyeen kanssa tehdyt äänitykset taisivat olla jonkinlainen spesiaali juttu jostain 80 -luvun lopulta, se sisälti ainakin instrumentaalit 'Paratiisi' ja 'Kaipaan sua'.

Viime kesänä erään keikan yhteydessä Pulliainen tapaili tuota 'Sinun omasi' soundcheckin aikana, tosin silloin sitä ei kuultu itse keikalla. Agentsin ohjelmistohan on elänyt jonkin verran viimeisen kolmen-neljän vuoden aikana, Haajan alkuvuosien biiseistä ainakin 'Kello käy', 'Secret agent man', 'Don't go', 'Onnen siteet', 'Salainen rakkaus' on tauolla, ja tilalle on tullut mm. viimeisimmän levyn biisejä, sekä vanhoista tutuista 'Muistan kesän', 'Sanoit liian paljon', 'Maailma ilman rakkautta' ja 'Ikkunaprinsessa'.
    Kuultiinpa viime viikonlopun keikalla myös 'Talven kylmät kyyneleet'. Minä ainakin tykkäsin, hieno ja upea biisi!  :D
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 06.12.2016 / 17:11:31
 Itsenäisyyspäivätervehdys kaikille täältä Ylläkseltä toivoo Esa.

fb lainattu.  8)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Apache - 07.12.2016 / 22:38:16
Vai mitäs te muut sanotte tästä:https://www.youtube.com/watch?v=tbigQ_mjbNQ
Soitto sujuu korvia miellyttävästi ja tuttuja latuja pitkin. Sovituskaan ei poikkea tavanomaisesta, mutta en tätä miksikään moitteeksi tarkoita.
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 18.12.2016 / 17:56:46
agents & marko haavisto - laivat       aika erikoisen kuuloista kitaroita esalta.  8)

https://www.youtube.com/watch?v=JCVf_12_lrQ&feature=share 

Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: jahvetti - 19.12.2016 / 12:23:20
Tuon kuulosta taiturointia kuulee toisinaan, mikä on pelkästään rohkaisevaa meikäläiselle. Se kun noissa lirutuksissa sattuu viereiseen laatikkoon, kuin mihin olis ollu tarkoitus, tulloopi sellanen kiva itikkaefekti. Sit kun yrität lennosta paikkailla ja ampuu syvemmälle mehtään.. ahh sitä tunnetta ;D Vaan eipä se mittään, nuotin vierestä löytyypi tillaa! Ja poskille nousoo terve puna.

Jotain spesiaaliahan tuossa on ollu muutenkin, kun telellä soittaa Laivoja. Lienee stratoon tullu joku ongelma. Hyvä pätkä vertailumielessä, että miltä saundillisesti kuulostaa em. kappale telecasterilla komppailtuna. En ole ennen tuota livenä nähnyt/kuullut, mutta otaksuisin että normaalisti soittaa toisella kitaralla. Raulin levyllä ainakin stratocasteri.  :-\
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Tatu - 19.12.2016 / 17:03:42
Joo, strato meni mykäksi tuolloin(kin)... EP oli erittäin turhautunut siitä ja meinasi jättää soittamati koko biisin. Edellisellä Badding Agents keikalla Tampere-Talolla kävi ihan sama juttu stratolle ja silloin jättivät soittamatta ko. biisin...  :)

Tuon kuulosta taiturointia kuulee toisinaan, mikä on pelkästään rohkaisevaa meikäläiselle. Se kun noissa lirutuksissa sattuu viereiseen laatikkoon, kuin mihin olis ollu tarkoitus, tulloopi sellanen kiva itikkaefekti. Sit kun yrität lennosta paikkailla ja ampuu syvemmälle mehtään.. ahh sitä tunnetta ;D Vaan eipä se mittään, nuotin vierestä löytyypi tillaa! Ja poskille nousoo terve puna.

Jotain spesiaaliahan tuossa on ollu muutenkin, kun telellä soittaa Laivoja. Lienee stratoon tullu joku ongelma. Hyvä pätkä vertailumielessä, että miltä saundillisesti kuulostaa em. kappale telecasterilla komppailtuna. En ole ennen tuota livenä nähnyt/kuullut, mutta otaksuisin että normaalisti soittaa toisella kitaralla. Raulin levyllä ainakin stratocasteri.  :-\
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: PS - 20.12.2016 / 22:31:03
agents & marko haavisto - laivat       aika erikoisen kuuloista kitaroita esalta.  8)

https://www.youtube.com/watch?v=JCVf_12_lrQ&feature=share
Tuolla keikalla ei tainnut muutenkaan osua oikein kohdalleen:
https://youtu.be/tV20rYYLXBQ

https://youtu.be/jXpgnFFM-NA

https://youtu.be/B6ZiNbVFWp0
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Muuzikko - 21.12.2016 / 07:06:50
Ne sovitus öljyt....vai nuotti... 8)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Decoy - 21.12.2016 / 13:15:06
Se on nykyään hyvin pitkälti tuollaista... ::)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: nivram - 21.12.2016 / 17:01:21
vaan toisaalta humalainen ssse on huomenna selvä mutta.......
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Salainen Akentti - 22.12.2016 / 19:54:20
agents & marko haavisto - laivat       aika erikoisen kuuloista kitaroita esalta.  8)

https://www.youtube.com/watch?v=JCVf_12_lrQ&feature=share

Kitarasoolo kuulostaa tutulta. Akenttien treenikämpällä soitetaan samalla sovituksella - ja ihan selvin päin  8)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Vintage - 22.12.2016 / 20:29:10
Kaukana ovat päivät nää

https://www.youtube.com/watch?v=E2U5hQeNMVA
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: penttitanska - 22.12.2016 / 21:58:29
Kaukana ovat päivät nää

https://www.youtube.com/watch?v=E2U5hQeNMVA
Niin kuin Junnu Vainio lauloi, että aika entinen ei koskaan enää palaa.  :(
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Voksi Veke - 03.01.2017 / 22:51:42
Illat, tuli kuunneltua tuo ratio-ohjelma ja samoilla linjoilla Septimuksen kanssa. Esaa lainatakseni " Rautalankamusiikki on niin puritaanista soittaa, siksi hänkin soittaa vain "kitarainsrumentaalimusiikkia" " . Tuo valikoiva muisti on hyvä asia,- ystävilläni on sellainen-, hän on hyvä ihminen! Tuli mieleeni jossain vaiheessa foorumin Orbitson -vainaa ja hänen ajateltu puhelu Esalle välipiuhan 0,0001 f vaikutuksesta kitarasundiin kuin myös jalan asennolla! Vähän liian siistiä ! Onnea Esalle! Kuuntelen nyt: Rami Hammarin , Elämäni lanka cd:ltä "Dream of Tokio" jossa "artisti",- on kitara! Tätä samaa "vikaa" on "Nakkisormen" loistavalla  Uhkapelurit cd:llä!,- ja mietin rautalangan pyhintä- onko sitä? Ps.Väännetään vielä vähän puukkoa haavassa: Topin & Agentsin "Kirje", tosifaneille- joskus! Tämän kirjoituksen inspiroi tuo "in memorian" osio.
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Rautalankaa-YES! - 28.04.2018 / 13:51:56
... tai oikeammin maestroja. Osuin YouTubessa herkkuun liki kymmenen vuoden takaa - asialla maestro Pulliainen ja Mikko Lankinen, jotka soittavat soolo-osuuksia vuorotellen. Namia ja aikaa kestävää kuunneltavaa.

https://www.youtube.com/watch?v=_Gpb1CxsHwA
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Rautalankaa-YES! - 28.04.2018 / 14:17:42
... ja samaa sarjaa heti toinen linkki perään.  Kokoonpano sama:

https://www.youtube.com/watch?v=85nS6L_bzpE&list=RD_Gpb1CxsHwA&index=7

Muistelen joskus jostain lukeneeni, että tämä Fender on Pulliaisen ainoa sävellys. On se levytettykin, mutta mielestäni tämä puolihuolimatomassa liveäänityksessä kokoonpanolla Pulliainen&Lankinen&Haavisto on potkua. Maestrot varmaankin innostavat toinen toistaan, luulen... ;)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Mäyhönen - 28.04.2018 / 15:08:38
... ja samaa sarjaa heti toinen linkki perään.  Kokoonpano sama:

https://www.youtube.com/watch?v=85nS6L_bzpE&list=RD_Gpb1CxsHwA&index=7

Muistelen joskus jostain lukeneeni, että tämä Fender on Pulliaisen ainoa sävellys. On se levytettykin, mutta mielestäni tämä puolihuolimatomassa liveäänityksessä kokoonpanolla Pulliainen&Lankinen&Haavisto on potkua. Maestrot varmaankin innostavat toinen toistaan, luulen... ;)

Postaamasi laulun nimi on 7-Ender. Mainitsemiesi soittajien lisäksi Yleisradion M1 studiolla tallennetulla laululla musisoivat Miikka Paatelainen, Eeva Koivusalo ja Esa Kotilainen.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/m1-35-vuotta-musiikkituotantoja

7-Ender laulun lisäksi Esa Pulliainen on ollut säveltämässä "puolihuolimattomasti" myös muun muassa seuraavia taltioituja teoksia. Agents arabiassa, Agents boogie, Agents hyökkää, Ankara, Beautiful Ladies for the Jet Set, Ei niin polttavaa, Ewa's & Joni's Themes, Farewell, Huuliharppupoika, Jääpala sulaa, Kulkukissa, Loop, Lumisydän, Luonasi, Swinghufvuds Suite, Sydämessäin, Tahdon jäädä, Tuhat kilsaa hevonkuuseen, Tämä pieni rauha, Who Remembers Joe Louis.
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Rautalankaa-YES! - 28.04.2018 / 16:08:56

Postaamasi laulun nimi on 7-Ender. Mainitsemiesi soittajien lisäksi Yleisradion M1 studiolla tallennetulla laululla musisoivat Miikka Paatelainen, Eeva Koivusalo ja Esa Kotilainen.

Kiitos että täsmensit, Mäyhönen :-* 7-Enderhän se tosiaan olikin, muistin vähän siihen suuntaan.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/m1-35-vuotta-musiikkituotantoja

7-Ender laulun lisäksi Esa Pulliainen on ollut säveltämässä "puolihuolimattomasti" myös muun muassa seuraavia taltioituja teoksia. Agents arabiassa, Agents boogie, Agents hyökkää, Ankara, Beautiful Ladies for the Jet Set, Ei niin polttavaa, Ewa's & Joni's Themes, Farewell, Huuliharppupoika, Jääpala sulaa, Kulkukissa, Loop, Lumisydän, Luonasi, Swinghufvuds Suite, Sydämessäin, Tahdon jäädä, Tuhat kilsaa hevonkuuseen, Tämä pieni rauha, Who Remembers Joe Louis.

Kappas vaan! Tuo lista oli minulle yllätys - aivan outoja biisejä, joita en koskaan muista kuulleeni.  Ettet nyt vedätä? :P
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: MFB - 29.04.2018 / 10:24:18
Kappas vaan! Tuo lista oli minulle yllätys - aivan outoja biisejä, joita en koskaan muista kuulleeni.  Ettet nyt vedätä? :P

Eiväthän nämä asiat mitään kvanttifysiikkaa ole. Tuo listaus sellaisenaan löytyy mm. Äänitearkiston tietokannasta, joskin se kattaa vain aikavälillä 1901-1999 levytetyn suomalaisen musiikkituotannon. Osoite tässä: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php . Lista on mahdollisesti vajaa, sillä Pulliainen on voinut säveltää myös tämän vuosituhannen puolella.

Osa noista kappaleista on julkaistu Agentsin levyillä, joten outoa olisi, jos ne yhtyettä minkään vertaa seuranneelle olisivat tuntemattomia. Kappaleet levyittäin:

Agents (1980): Agents boogie, Agents hyökkää, Huuliharppupoika
In Memoriam (1992): Farewell
Agents Forever (1995): Loop
Agents Is Back! (1996): Luonasi, Sydämessäin

Ankara ja Seven Ender (7-Ender) julkaistiin Tuomari Nurmion esikoislevyllä. Agents Arabiassa ilmestyi singlenä vuonna 1981, B-puolenaan Se jokin sinulla on. Kappale löytyy myös In the Beginning - Johanna Years 1979-1984 -kokoelmalta versiona, jossa alkuperäisjulkaisulla ollut Pulliaisen oma lauluraita on korvattu akustisella kitaralla.

Näin ne asiat selviävät maailmanlaajuisen Internet-tietoverkon äärellä. Yritteliäisyyttä, ihmiset.
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Rautalankaa-YES! - 29.04.2018 / 11:31:33
Kappas vaan! Tuo lista oli minulle yllätys - aivan outoja biisejä, joita en koskaan muista kuulleeni.  Ettet nyt vedätä? :P

Eiväthän nämä asiat mitään kvanttifysiikkaa ole. Tuo listaus sellaisenaan löytyy mm. Äänitearkiston tietokannasta, joskin se kattaa vain aikavälillä 1901-1999 levytetyn suomalaisen musiikkituotannon. Osoite tässä: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php . Lista on mahdollisesti vajaa, sillä Pulliainen on voinut säveltää myös tämän vuosituhannen puolella.

Osa noista kappaleista on julkaistu Agentsin levyillä, joten outoa olisi, jos ne yhtyettä minkään vertaa seuranneelle olisivat tuntemattomia. Kappaleet levyittäin:

Agents (1980): Agents boogie, Agents hyökkää, Huuliharppupoika
In Memoriam (1992): Farewell
Agents Forever (1995): Loop
Agents Is Back! (1996): Luonasi, Sydämessäin

Ankara ja Seven Ender (7-Ender) julkaistiin Tuomari Nurmion esikoislevyllä. Agents Arabiassa ilmestyi singlenä vuonna 1981, B-puolenaan Se jokin sinulla on. Kappale löytyy myös In the Beginning - Johanna Years 1979-1984 -kokoelmalta versiona, jossa alkuperäisjulkaisulla ollut Pulliaisen oma lauluraita on korvattu akustisella kitaralla.

Näin ne asiat selviävät maailmanlaajuisen Internet-tietoverkon äärellä. Yritteliäisyyttä, ihmiset.

No joo, alkaa näköjään muisti pätkiä, kun omastakin levyhyllystä löytyy singlejä lukuunottamatta Haaja-aikaa lukuunottamatta koko Agentsien julkaistu tuotanto :-[

Kiitos ystävällisestä infosta, MFB :D.
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 09.02.2020 / 15:06:33
Emma-gaala.

Terve ja terveisiä Emma-gaalasta. Normaalista poiketen osallistuin tällä kertaa Emma-gaalaan. Olihan hiihdot, porukkaa ku helluntaiepistolassa ja korvia huumaava meteli. Julkkiksia ja toinen toistaan hienompia pukuja. Olisin itsekin laittanut puvun, mutta se on paikattavana. Myös ilahduttavan paljon vanhoja tuttuja duunikavereita, joihin enää harvemmin törmää. Musiikkiesityksissä oli jonkin verran seassa myös musiikkia, pääpaino sirkustempuissa ja voimistelussa.

Komsiikomsaa, hauskaa oli ku happikaapissa, kiitokseni Vallila Music Houselle kutsusta ja ylöspidosta. Valokuvassa tosi vanhat duunikaverit oikealla Finnvoxin studiopäällikkö Risto Hemmi (yhteistyötä vuodesta -79) ja keskellä VMH pomo Gabi Hakanen (yhteistyötä vuodesta -92).

Rock! kaikille ja tulkaa smyygaan meidän rokkikeikkoja 28. päivä Loimaalla ja 29. päivä yhteiskeikka vanhojen frendien Melrosien kanssa Tampere-talon Sorsapuistosalissa.

Nähhään T. Esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Hanutaas - 11.02.2020 / 11:23:42
Rautalangan soitto on nuorten miesten ja naisten touhua. Vanhoja herroja vanhoista bändeistä haalataan kyllä esiintymään ja onhan niissä oma nostalgiansa, mutta itse soitosta pidän enemmä nuoremman pään tekijöiden tekemänä.
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 22.02.2020 / 03:08:59
Iskelmä Gaala - Vuoden Yhtye 2019
VILLE VALO & AGENTS

Yhtye ei ollut ottamassa palkintoa vastaan, mutta Esa Pulliainen lähetti terveiset gaalayleisölle. - Terve täältä Lapista. Myöntämänne huomionosoitus on mieluinen kahdestakin syystä. Koemme kiitollisuutta työryhmämme puolesta, mutta onhan tämä myös huomionosoitus Rauli Badding Somerjoen musiikille, Esa Pulliainen viestitti.

(Fb Lainattu,)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 15.03.2020 / 21:15:26
Viikonloppu

Ahoi porukat. Vähän alakuloinen viikonloppu. E.P. & Mr. B kävi keikalla Porissa ravintola PK:ssa. Mestahan olikin vanha ja hieno, alkujaan toiminut nimillä Puisto Keskus ja Punainen Kukko. Vanhana kesäporilaisena (jo yli 30 vuotta), paikka ei kuitenkaan ollut mulle tuttu entuudestaan. Jotenkin miellän, että sillä on ollut maine viimeisenä humppamusiikin kehtona ja paikkana josta lopunkin toivon menettäneenä haettiin vastarakkautta viikonlopuksi. Oot mun eloni kaunehin kukkanen...

Enivei, mesta oli pähee. Hieno puurakenteinen kenkälaatikon mallinnen sali, lava päädyssä niinkuin pitääkin, selkeä tasapainoinen akustiikka.

Tällaisia kun olisi joka kaupungissa niin mikäs täs ois soitellessa. Muuten kivan illan yllä lepäsikin sitten varjo. Nimeltään virus. Yleisöä kerääntyi paikalle vain viitisenkymmentä urheaa rokkaajaa joille lämmin kiitos abloodeista ja tarkkaavaisuudesta ja siitä että tulitte. Kaupanpäälisiksi porilaisyleisöä siunattiin vielä helvetinmoisella lumimyräkällä. Rokkenrol!

Näin se taitaa olla, ystävät kalliit, että meidän keikat tältä keväältä oli tässä, managerikin vastaa nykyään toimiston klyygaan- "peruutukset, Julkunen."

EP & Mr.B linnoittautuu nyt studioon hiomaan kirvestä tulevia keikkoja varten ja viimeistelemään kesken olevaa levyä.

Toinen mieltä matalaksi vetänyt juttu oli kun aamulla hiffasin tyhjillään olevan ent. legendaarisen Porin Sound City soitinliikkeen. Näinhän tämä menee. Uudenaikaiset supermarkettimusiikkimyymälät ja nettikauppa rulettaa tätä bisnestä nykyään niin voimallisesti ettei skyfät yksityispuljut enää pysy pulkassa vaan joutuvat lopettamaan. Ennen niitä oli jokaisessa pienemmässäkin kaupungissa ainakin yksi, nykyään niitä on vähemmän kuin videovuokraamoja eli miinus nolla.

Kahdeksankymmentäluvulla oli Porissa pieni soitinliike nimeltä Osa sävel. Narikkaa piti ikääntynyt entinen tanssimuusikko, symppis oldtimeri. Mentiin Topin kanssa etsimään olisko ollut Voxeja myynnissä, niin me tehtiin kaikissa spönekaupungeissa, ja löydettiinkin yksi AC-30 sieltä jostain nurkasta. Eiku hintaneuvottelu käyntiin. Kauppias, hirttämätön huijari, ilmoitti hinnan mikä oli reilut tuplat verrattuna päivän tariffiin. Ja me et, älä ny perkele pilaile, mutta se perusteli että tää on nyt hottia kamaa kun ei kuulema se Topi Sorsakoski ja Agentskaan käytä nykyään muuta kuin Voxeja . Ei ollu einolla hajuukaan keitä me oltiin että maksaa piti mitä pyydettiin. Se olikin erikoinen Vox. Siitä tuli aivan helvetin lujaa ja se oli rakennettu täyspuu koppaan eikä liimavaneriin kuten normaalit Voxit. Jossain vaiheessa Topi myi sen jollekkin kaverilleen kun ei se muistanut että se oli mun. No, meillä oli aina omat ja osuuskaupan tavarat vähän sekaisin eikä me aina muistettu mikä oli kenenkin omaisuutta. Topi oli pitelemätön jäbä.

Valppautta ystävät! Pysykää terveinä T. Esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 04.04.2020 / 14:19:59
Terve!

Ahoi väki! Kummia aikoja eletään, sanon heti että voimaa kaikille sinne ja tänne, tällai nyt mennään. Nyt kun keikoilla ei käydä, on koti alkanut kiinnostamaan. Täältähän löytyy kaikkea esim. laatikoittain C-kasetteja joita on aikoinaan tullut äänitettyä. Kasettien kuuntelu on aikaa vievää touhua mutta nyt sitä aikaa tuntuu olevan. Käyn kyllä päivittäin duunissa studiolla, se on nyt sellasta yksin pakertamista, tulee kuitenkin huollettua kamoja ja siivottua nurkkia. Pari uutta mielekiinnostavaa proggistakin ollaan aloitettu, että hyvä tästä tulee, oottakaahan vaan.

Mutta C-kasetit! Mun kasettiäänityshistoria alkaa 70-luvulta ja kaikki noi nauhat on jotenkin vielä kuultavassa kondiksessa. Välistä tulee kummastus/nolous fiilis, välillä täyttä pidäkkeetöntä riemua, kuten kuinka maailmassa Raittisen Jussi vaivaitui tekemään mulle niin monta kasettia kappaleista, joita se halusi mun kuulevan. Ja K.W. Blomqwist, hyvänen aika. Ei muuta kuin kiitos näin jälkikäteen jäbille, pokkaan ja kumarran. Syvään.

Ensimmäisen kasettinauhurin näin serkullani Pertillä, joka oli meidän suvun ainoa poppari vaikka edustikin maalaisväestöä. No sille tuli New Musical Expres ja Melody Maker jumalauta jonnee Muhokselle jo 60-luvulla? Ok. ja sillä oli cuban heel Rolling Stones plägät. Ok.saatana. Spöneserkku oli cool, mutta se kasettimankka vasta olikin cool. Sillä se äänitteli ratskasta biisejä ja seurakunnan piti olla tyst koska äänitys tehtiin mikrofonilla.

Muistan ainakin että Holliesia soi ja britti bluesia. En ole päässyt C-kaseteista vieläkään irti, mulla taitaa olla niitä soittimia ainakin viisi ellei enemmänkin. Paras ja kallein niistä (Studer) on koko ajan paskana, mutta kansanmallit pelittää, niinkuin mekin, tämä kansa , eiks vaan,Hä?!

valppautta T. Esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 19.04.2020 / 13:51:56
Ahoi väki! Kuva kertoo että vanhat sotaratsut ottaa iisiä ja lepää. Terveisiä ja terveyttä Ruotsista. Magnus (Weeping Willows) ja Hannu (Fatboy) lähettää kaikille terveisiä Suomeen ja tsemppiä. Siellä tilanne on kait vielä huonompi kuin meillä, mutta uutta musiikkia tulossa heiltäkin.

E.P. & Mr. B. julkaisee uuden rokki EP:n kohtsillaan. Levymerkki tulee olemaan mun vanha labelini, Etnomono, joka ei olekaan ollut tominnassa viimeiseen neljäänkymmeneen vuoteen. Sen viimeisin julkaisu on kaiketi vuodelta 1984, Jussi Raittinen Ystävineen (ETM 104). Tämähän sopii tilanteeseen oivallisesti sillä näe, ota vuoteesi, vyötä kupeesi ja nouse, uusi levymme on koostettu juuri valiten Jussi & Boys 1977-1980 kokoonpanon ohjelmistosta. Se oli tuonajan ehdottomasti kovin rockbändi Suomessa. Ganesin ohella. Kitaristina tällä ajalla Boyseissa oli muuan Pekka Tammilehto.

Valppautta & terveyttä siskot ja veljet! T: Esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 26.04.2020 / 13:48:25
Ahoi täältä spöneltä. Täällä ollaan, huusi Mooses pensaasta, vaikkei kait oikein pitäisi olla. En oikein osaa ottaa kantaa, mutta sillai vähän korvat luimussa täällä metsän keskellä hiippaillaan. Mulla on oma työpiste täällä, jossa väännän ja väännän saamatta juuri mitään aikaan. Tän tyyppisessä pusaamisessa on kyllä se piirre, että aikaansaanokset saattaa ilmetä vasta vuosien päästä. Eli, näkisin, että tekeminen on tärkeää, ei välittömät resultit.
Mapella on oma duunipiste, josta antaa etäopetusta oppilailleen ja homma tuntuu toimivan.
Täällä landella kun nuohoaa mestoja, tekee hauskoja löytöjä. Esim. Junkkarisen Ekin käyntikortti, jonka se antoi mulle joskus 80-luvulla Yppärin Merimajalla (umpiruotsalainen tanssiliiteri länsirannikolla) ku satuttiin samalle työmaalle.
Mun arvostus näitä Erkkejä, Lavin Vepoja, Annikkeja, Olaveja, Reiskoja, Lailoja kohtaan on rajaton. Nämä jäbät ja böönat ei todella olleet mitään voisovfinlandeja, vaan kannukset oli haettu kovalla kiertämisellä rajaseuduilla ja loputtomilla korpitaipaleilla.
Elvis-linkkari on hauska. Nykyään ollaan itsekin syyllistytty kaiken maailman oheiskrääsä kauppaan, on paitaa pipoo patalappuu vaikkensitmitä. E oli kuningas tässäkin hommassa - myydään jäbälle kingi-kääntöveitsi niin vittuilu loppu siihen. Moni Ossi tuli onnelliseksi.
Agents-lippikset viruu jo roskiksissa, mut Elvis-skeglut viuhuu yössä.
Terveisin skuugesta: Esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: penttitanska - 26.04.2020 / 17:55:31
Yppäri sijaitsee Pyhäjoella ja veikkaan että yppäriläisistä hyvin harva osaa ruotsin kieltä.  ;)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 01.05.2020 / 16:49:47
Vappu 2020
Ahoi väki ja vappua että pätkähti.
Tänä vappuna olenkin kotijalassa enkä keikkareissulla enkä Vanhan kuppilassa enkä Sea Horsessa, minne vielä 80-luvulla soittajat kokoontuivat vappupäivänä pistämään niinsanotusti tilin sileäksi, eli mitä oli aattona tienattu pistettiin menemään ja samalla lujitettiin ammattikunnan yhteishenkeä ja kaverisuhteita. Se oli aikaa ennen asuntolainoja, ei kauhean fiksua ehkä, mutta hauskaa oli ku happikaapissa. On kait muutenki alettu ottaan iisimmin. Kirjat on hyvä tapa ottaa etäisyyttä välillä niin ankeaan ja koettelevaan todellisuuteen. Olen ollut skloddista lähtien kova poika lukemaan. Siinä on ollut vähän tällasta, en oikein tiedä eikä hommaa ole tutkittu, mut jonkin näköistä lukuhäikkää mulla on. Hidasta on mun lukeminen, mutta siinä on auttanu sama lääke kuin kaikessa muussakin - täyspuupäinen periksiantamattomuus ja itsepäisyys. Älkää kokeilko kotona...
Posti toi uuden Donner elämänkerran ja Tommi Liimatan (Absoluuttinen nollapiste) toimittaman kokoelman ennen julkaisemattomia Pentti Saarikosken päiväkirjoja. Nää on ihan aarteita mulle, jäbien aiempi tuotanto löytyy hyllystä jo ennestään. Kirjastossa, eli lainastossa, kuten ennen sanottiin, aloin rämppäämään jo ihan nuorena ja ne on aina olleet mulle läheisiä ja tärkeitä paikkoja. Diggaan enemmän vanhanliiton kirjastoja, joissa on vielä se orginaali kirjojen döfis ja hiljaisuus. Uuden tyylisuunnan myötä kirjastot ovat alkaneet muistuttamaan enemmän hotellien loungeja ja melutaso on noussut. Tää on vanhan miehen piipitystä, mutta onneksi tiedän olevani oikeassa, nykypäättäjien harkintakyky on hämärtynyt koska ne kuuntelee nykymusaa, joka on vähän kuin noi uudet kirjastot. Vappu on työläisten, opiskelijoiden ja soittajien juhla! Hyvää vappua T. Esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 10.05.2020 / 14:39:17
Karanteeni

Päivää pöytään että pätkähti!

C-studiolla ollaan oltu karanteenissa, nimittäin digi-karanteenissa. Jokunen viikko sitten sanoi studion aina luotettu moniraitanauhuri poks! ja silloin tuli hiljaista. Normaalisti tässä tilanteessa otetaan puhelu Raisioon ja tilataan huoltopäälikkö Mikko Lammi hätiin, mutta nytpä oli Uudenmaan raja posessa, eikä apuja saatu paikalle. Byylingeille ei varmaankaan olisi kelvannut selitykseksi että siellä on Otari MX-kasikymppisessä löystyny kapstaanmoottorin holderit ja se ottaa osumaa optiseen lukijaan tai eihän sitä tiedä, vaikka reinikainen ois sanonu no sitten on kiire, anmennä...

Hommia oli pakko jatkaa digitekniikalla. Se on tekniikkaa johon en kajoa mielelläni ilman lateksihanskoja ja hengityssuojaa. Täytyy kyllä myöntää, ettei siinä soundillisesti ollutkaan sitten niin paljon ongelmaa, mutta ylpäätään digitaali on vähän pempusta. Kaikki on hitaampaa ku analogina ja se koivertaa vanhan hosupekan närviä.

Aukesihan se rajakin sitten ja Lammi pääsi huoltohommiin. Pelkkä ruuvimeisseli aseenaan hän kävi Otarihirviön kimppuun ja kone saatiin pelittämään taas. Siinä samalla Mikko laittoi vasemmalla kädellä kondikseen myös mun mono Nagrani. Nagran magnetofonit on holigreilejä nauhaitallennin maailmassa. Niiden mekaaninen estetiikka skabaa sveitsiläisten kellojen ja Cadillacin moottoreiden kanssa.

Nauha rullaa taas studiolla ja Esa on omppuna. Saatiin studiolle tässä myös hiljattain arvovaltaisia vieraita. Kuvassa Toni miettii Laineen Pekan kanssa niitä kadonneita Perfidian beeosan sointuja.

Noin! sanoi Saima. T. Esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Rautalankaa-YES! - 10.05.2020 / 15:20:52
Kiitos taas, Speedy kiitos :-*  Kiva, kun viitsit ja jaksat välittää maestron kuulumisia ja "aivopieruja" meidänkin iloksi.

Jotain kiinnostavaa/mukavaa luettavaa sentään, kun kirjastot ovat ja ainakin tällä korkeudella pysyvätkin kiinni vielä  ainakin toukokuun loppuun asti 🙄😫.
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 24.05.2020 / 15:32:43
Ahoi väestö!

On hienoa omistaa monta kitaraa. Paljon kitara - paljon ilo, mutta niiden iskussa pitäminen ei sitten olekaan niin hauskaa. Varsinkaan jos on tällainen tiukkapipo kuin minä. Mä haluan, että jokainen soitin on täydessä tikissä koko ajan ja se vaatii aikalailla duunia. Kieliä palaa kokoa ajan, nyt vähemmän kun ei keikkailla. Normaalisti soitan samoilla kielillä yhden tai kaksi keikkaa, koska käytän paksuja kieliä, jotka pysyy hyvin vireessä mut lopahtaessaan ovat raskaat soittaa. Ostan joka vuosi kuusisataa kitarankieltä + akustisten ja bassojen kielet. Nää pitää hankkia aina irtokielinä, koska oikeanlaisia valmissettejä ei saa. 50-luvulla kun Fenderin tehtaalta lähti kitara, se oli strung with 0.52- 0.12 kielisetillä ja tähän mä perustan munkin kielivahvuudet. Leo Fender tiesi kyllä. Merkki on tätänykyä D`Addario ja ne mulle toimittaa F-Musiikki, jonka asiakas olen ollut 52 vuotta. Ekoja kertoja, kun asioin musafasulla oli skittaosaston pomona myöhemmin paremminkin tutuksi tullut kitaralegenda Herbert Kazt. Ensimmäisen stratocasterini jouduin palauttamaan, koska kaula taittui väärään suuntaan. Häkä tsekkas skeban ja sanoi - tää on kukkakeppi, antakaa pojalle uusi. Myöhemminkin fasulla oli tunnettuja muusikkoja duunissa mm. Frank Robson, Leif Kiviharju, Kuloniemen Esa ja monia muita. Edesmennyt Mika Alku oli kaikkien kitaristien luottojäbä, joka tiesi skitoista ja styrkkareista kaiken ja osasi aina opastaa, kun itsellä meni käsi päähän.

Joo, korona rulettaa, mutta kyllä tässä hommia koitetaan tehdä. Kämäräisen Timo soitti ja sanoi, että nyt ei aleta piilosille vaan tehdään töitä. Niinpä poljen aamulla studiolle ja äänitän oman osuuteni kappaleeseen Il Mio Mondo, ikiaikainen suosikkini, johon Timo on tehnyt hienon sovituksen ja soittaa kitaraosuudet kanssani. Hienoa saada soittaa hienojen muusikoiden kanssa!

Valppautta veljet! T. Esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 01.06.2020 / 21:31:23
Ylläs 2020

Ahoi porukat ja hyvää alkavaa kesää.
Tänne tultiin taas Lappiin muttei tällä kertaa hiihtohommiin, vaikkei kyllä tiedä. Lunta olis vielä mäessä jos vain jaksais kavuta ylös. Outo juttu tapahtu, tultiin hoodeille iltamyöhään ja ekaksi tietty tsekkaamaan missä kuosissa rinne on. Aavemainen meininki, valtavasti lunta, ei ketään missään, lämpötila 23 astetta ja täys auringon paiste. Siihen tuli toinenkin pariskunta smyygailemaan ja potkimaan lunta. Vaihdettiin kait pari sanaa ja sitten jatkettiin matkaa. Sanoin autossa Mapelle et se jäbä muistutti vähän Kovasen Pepeä. Istu ja pala! Aamulla soitin Pepelle ja hää kertoi olevansa Ylläksellä, eli siinä me seistiin hiihtohissin ala-asemalla vierekkäin eikä 30 vuotta toisensa tunteneet jäbät tunnistaneet toisiaan. Molemmilla tietty lappituristioutlookki, aurinkolasit päässä ja Pepellä vielä lippis väärin päin ku paremmallakin lastseason räppärillä.
Vanhuutta...? Loosing hold... liikaa rokin kuuntelua...? Voi meitä! Olkaa te valppampia. Hyvää kesää. T.esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 07.06.2020 / 15:56:44
Pienet styrkkarit vs. isot

Ahoi väki, nyt täältä Lavian skuugenista käsin!

Juu, Lapista palattiin. On se vaan kaukana, ei meinaa aina muistaa kuinka pitkä toi matka on. Mape skujas lappu lattiassa normaalityyliinsä ohitellen ainakin sata lottokupongin palauttajaa, mut koko päivä siinä taas paloi. Hillittömät tulvat Yli Tornion hoodeilla.

Styrkkarit : Täällä spönellä ei tarvitse isoja vahvistimia kun soittaa vaan itselleen, siks mulla onkin täällä mukana noita skyfämpiä comboja. Pienten vahvistimien soundissa on jotain hienoa, niitä on ensikskini helppo äänittää, johtuen varmaan alhaisesta volyymista. Mikrofonin sijoituksella ei ole niin väliä koska seisovia aaltoja ei synny kun äänenpaine ei ole suuri.

Koko 80-luvun, eli Topin ajan, käytin studiossa ainoastaan Vox AC kolmekymppistä comboa jonka olin ostanut uutena v. -74 Ms - Audiotronista henkilökuntahintaan 1750 markkaa! Aatteles. Audiotronin edesmennyt perustajaomistaja Sarapaltion Matti olis kait antanut sen mulle vaikka ilmaiseksi, se oli tosi kannustava jäbä ja sanoi mulle aina et lopeta Esa nää roudaushommat ja ala soittamaan sitä skittaas. Finnvoxin B- studiossa oli teipattu lattiaan merkit mun Voxille ja Neumann U - neljäseiskalle joka sijoitettiin aina noin metrin päähän Voxin eteen. Vox on nykyään eläkkeellä Raisiossa Lammin Mikolla ja Neumann U-47 tekee edelleen päivittäin hommia mun studiolla. Se on erikoinen mikrofoni, soi ja kukkuu hienosti vaikka on valmistettu 50-luvulla. Tuolloin valmistettiin muutakin skodenkestävää kamaa, kuten meikäläinen. Topi halusi aina levytyksissä käyttää tätä mikkiä laulunsa taltiointiin , samoin Finnvoxin ääniinssit. 90 - luvulla aloin käyttää muitakin vahvistimia äänityksissä esim: Fender, Marshall, Groove tubes, Ampeg. Ei ole yksi ja ainut totuus että pieni combo olisi aina parempi äänityksissä. Ollaan menty myös satawattisella Marshallilla, soundi on todella hyvä, mutta volyymi on pieneen studioon aika murhaa.

80- luvulla meillä oli Agentseissa isoja vahvistimia ennenku vaihdettiin Voxeihin, niitäkin mulla oli aluksi lavalla kait kolme että varmasti kuuluu. Enimillään omistin 9 kpl AC. kolmekymppisiä. No, KooPeellä oli kans sellaset perkeleenmoiset Ampegit jotka se oli vaihtanu Lindholmin Daven kanssa marshalleihinsa. Kuultiin et Hanoi Rocksit tarvii stydimmät bassokamat. Mentiin jonnee itä helsiinkiin niiden jäbien kämpille ja siellä Sami smyygas niitä Ampegeja ja epäröi. Siihen tuli Andy ja se hiffas sellasen snadin badgen sieltä styrkkarin takaosasta missä luki englanniksi et tätä laitetta ei saa laittaa täysille koska se voi tuhota kuulon. Andy lätkäs Samia selkään ja sanoi, Sami nää on sun kamat.

Noissa kuvissa on kolme pientä vahvistinta ja Blaubunktin putkiradio. Arvatkaas missä on paras soundi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto : patikkaretki Karkkilaan, perillä vapaa oleskelu. Juu, jäät lähti Äkäsrannasta ja eiku uimaan, kylmää oli, pemppu sinertää vieläkin.

Valppautta jäbät, kyltäätästäHä Terv. esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 28.06.2020 / 16:40:22
Terve

Päivää että pätkähti porukat. Melkein alkoivat keikat ja sitten eivät alkaneetkaan. Koko tälle viikolle sovittu neljän päivän tapahtuma Teiskon raviradalla on peruttu. Tietysti harmittaa mutta minkä teet. Kitarat ja vahvistimet studiolla pölyyntyy ja muistikirjapino pöydällä kasvaa.
Tästä huolimatta hyvää kesää kaikille. ps. EP & MrBeen kymppituumainen vinyyli "Happy Rokkenrol" ilmestyy elokuun puolella.
Terv. esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 05.07.2020 / 22:16:30
spöne vs. kaupunki

Ahoi kaikki. Oli kiva käydä välillä kaupungissa, vaihtelua kuulkaas, sanoi kissa ku akalla pöytää pyyhki.
Kyllä kaupungissa on puolensa, olen ehdottomasti kaupunkilainen ja liputan aina kaupunkiasumisen puolesta. Kampin poika, syntynyt vanhalla kättärillä, Neitsyt polulla,justennen ku se yhty happeen ja näin lehmän ja hevosen livenä vasta kuusivuotiaana mummolassa. Silloin loppui muuten mun maidonjuonti kun selvisi mikä on tämä omituinen lempeäsilmäinen alihankkija. Hevosta (Perho) en aristellut yhtään vaan dyykkasin suoraan sködään, Perho ei edes tainnut huomata kun pikkujäbä tuli selkään. Asemani luomakunnan kruununa oli selkiö, olihan smyygannut telsasta ponantsat ja haitsapparallit. Hienoja spönekokemuksia tuonajan kivipihan kaupunkilaiskloddille.
Parasta spönellä on mun mielestä hiljaisuus, kun olen tällainen audioherkkä hermoraunio. Kaupungissa puretaan meidän naapuritaloa ja leka alkaa heilua seitsemältä aamulla. Siinä alkaa vituttamaan hiljaisempaakin seppoa. Kerran oltiin ravintolakeikalla ja siinä sitä humppaa vedeltiin, tuli selanen staili oldtimeri puhuttelemaan snadisti hiilenä, että voitteko jäbät pistää vähän sordinoa kun hän on ollut sodassakin eikä sielläkään ollut tällaista meteliä. Meni potikat het pienemälle , ei puolta sanaa.
Tämä tapahtui arvatenkin lapissa jonne meidän Brita lähti eilen. Pikkumuija valitti kun on tuo laukun pakkaaminen niin työlästä, en voinut sanoa muuta kuin että neljässäkymmenessäviidessä vuodessa siihenkin jotenkin tottuu kun joka luojanarmaan viikonloppuna sen joutuu tekemään keikalle lähtiessä.
Britahan sitten otti Kasperinsa kanssa meidän auton ja me jouduttiin ottamaan vuokrabilika että päästiin takasin tänne satakunannan guantaamoon. Kerranki skujas Mape rajoituksien mukaan kun ei tollasella japanialaisella kaljapurkilla pääse kovempaa. Ei tarvinnu studaa päädytäänkö skuugeniin tai ollaanko perillä ennen ensilunta. Itsehän olen kortiton polkupyörämies, mutta ehdottomasti olen sitä mieltä että autot on luotu kulkemaan eikä stondaamaan tulppina baanalla olen senverran elämässäni erinnäissä bilikoissa saanut istua.tana.
Näin sanoi Saima ja hyvää kaikkea kaikille T. esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 12.07.2020 / 16:26:36
terve
Ahoi ja päivää pöytään.
En tarkalleen tiedä miten tämä tsydeemi menee, mutta ilmeisesti jonkinlaisessa facebookissa tässä ollaan. Toimitan aina tekstit vanhalle kunnon Laajalahden Latejäbälle, joka sitten varmaan kiipeää mastoon ja laittaa ne tulemaan teille.
Kysymys oli lähetetty koskien mun rumpukonetta, joka on kuultavissa monilla meidän levytyksillä, vasiten C-Combon ensimmäisellä levyllä. Laite on merkkiään Korg Rythm 55. Aivan kingikone, jota 70-luvun raflabändit käyttivät taajaan. Laitteen erikoisuus on kaukosäädinspedu, jossa on start/stop toiminnon lisäksi Fill In ja Swing Only valinnat. Korvaa sujuen useimmat rumpalit, etenkin opistoja käyneet. Nykylevytuotannoissa käytetään koneellista rumpubiittiä enemmän kuin normikuulija hiffaakaan. Laitteeet on nykyjään niin hienoja ettei soundillisia eroja aitoon soittoon pysty erottamaan eskokaan. Mutta näinhän tämä on, koneilla korvataan jo basistit ja kitaristitkin muusta paskaporukasta puhumattakaan.
Yleltä tuli värilähetyksiä kesäfestareilta. Aikalailla oli esityksiä joissa joku tyttö hihkui ja voimisteli uikkareiltaan ja taustalla saattoi nyökytellä joku pujopartapoika keskittyneenä levariin tai läppäriin. Yleisö sojottaa käsiä taivaalle ja hoilottaa mukana.
Festarikäyttäytyminen taitaa olla jonninmoinen standardi, mitä en ihan tajua. Viimekesänä me tehtiin paljon festareita ja usein samoilla seuroilla esiintyi myös J. Karjalainen huippubändeineen. Jiin laulaessa traagisenkaunista ja koskettavaa laulua StindePindestä yleisö mölisi mukana sidukapurkit koholla kesäonnellisina. Kamoonheivähän. Tana.
Spönesunnuntaisin on hienoa kuunnella Ylen aamuiset musiikkiohjelmat putkiradiosta, tai rariosta niinku nää paikalliset talonpojat sanoo. Tänään Tarja Närhin iskelmärario keskittyi, ja aiheesta lähestyvän merkkipäivänsä johdosta, Helena Siltalan tuotantoon ja sieltähän se tuli - Pieni Midinetti, mun ja Mapen häävalssi.
Juu, terve mies ei tanssi ja jos haetaan pitää sanoa, että lennä kotka aurinkoon, mutta häävalssia ei voi feidata Esakaan. Mulla oli snadi episodi kun sen hetki koitti. Bändinä oli mun vanhat frendit ja liiderinä onneksi Helinin Pekka, joka osaa nää askeljutut. Se nappas yhden tarjoilijalikan mulle siitä keittiöstä partneriksi ja hetkessä opetti homman. Jos vielä olisi pakko joskus tanssia, pitäisin amputaatiota vahvana vaihtoehtona.
Pieni Midinetti tosiaan. Varmaan sen takia että Mape ompeli mulle tohon aikaan mun esiintymiskuteet ja muutamalle muullekin stadilaiselle soittajalle. Kuvassa näkyy mun vanha sotaratsustratocasterini ja 80 - luvun stagerotsi. Ei mahtunu perkele enää päälle. Kutistunu kait vaikka piti olla hyvästä kankaaasta.
Sitten mä kerron teille ja varsinkin rautalankamusiikin ystäville, että Spotnicksien viimeinen elossa ollut jäsen Bob Starander (aka. Lander) on kuollut. Hiljattainhan menetimme myös bändin liiderin, Bo Windbergin. Nämä ovat minulle surullisia uutisia. Spotnicksien musiikki tulee elämään ja säilymään vaikka jäätiköt sulaisivat ja trumppi valittaisiin uudestaan.
Voimaa ja valppautta veljet ja siskot T. esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 19.07.2020 / 13:49:38
Terve täältä Laviasta käsin
Ahoita pöytään kaverit. Kuvassa näette jotain mitä ette taatusti uskoneet mun työpöydällä ikinä näkevänne. Kyllä, syntetisaattori eli syntsa. Vielä 80 - luvulla mun halveksuntani syntsia kohtaan oli niin diippiä, että kun Pet Shop Boysit ilmoittivat haastattelussaan sähkökitaran ajan olevan ohi, ne jätkät kiilasivat suoraan Agentsien lyöntilistan ykkösiksi.
Toi aika olikin musiikkia vallitsevan instrumentaatiostailin louvistspot. Normitanssibänditkin, joita silloin vielä oli, hurmaantuivat syntsasoundeihin ja värjäsivät niillä perinteiset tanssimusiikin klassikot. Kesäyössä voihki Arp-6000 lemmestä rantakoivun alla. Silloin itketti meikäläistä, nimittäin vitutuksesta. Koenkin, että toimme Topin ja Agentsin kanssa nuoremman yleisön lisäksi sähkökitaran takaisin tanssilavoille.
Ikä hioo mielensärmiä, mutta ikäväkyllä myös pullentaa keskivartaloa, minkä myötä suhtautumiseni syntsiin on loiventunut. Monet kasaribiisit rumpukoneineen, syntsineen kuulostaa nykyään hienoilta. Enemmän olen kyllä viehättynyt modulaarisiin äänipakkeihin ja käytänkin omissa äänikokeiluissani pääasiassa signaaligeneraattori muokattavalla aaltomudolla plus ääninauhaa, nauhan montteerausta ja kitaraefektilautoja.
Tuolaisen moderninkin syntetisaattorin ostin. Sitä tarvittiin VV&Agents keikoille ja sitä kitaransa lisäksi soitti Toni. Sillä toistettiin livenä esim: Baddingin itsensä laulamat osuudet sekä kaikenlaiset usvaefektit, jotka olisollu vaikea vetää livenä geniksillä ja nauhureilla.
Täällä spönellä tota on ollut kiva studeerata ja luoda efektejä.
Innostuin uudestaan efektien maailmasta ku työstimme alkukesästä Laineen Pekan tulevaa instumentaalilevyä, jolla mun osuuteni oli lähinnä äänittää ja koostaa Tonin kanssa kaottisia usvamaailmoja sitomaan Pekan biisejä yhteneväksi kokonaisuudeksi. Vähän soitan myös kitaraa lisäväriä antamaan. Käytettiin mun vuosiensaatossa kotona tekemiäni usvanauhoja, ei todellakaan mitään perinteistä rautalankaa eikä hi-fiä.
Efektien duunaaminen tuntuu täällä maalla jotenkin mielekkäämmältä kuin kitaransoittaminen. Varmaankin yhdistän kitaran niin voimakkaasti kotiin ja studiolleni. Ylpäätään tän pitkän spönelläolon aikana mun on ollut vähän vaikea keskittyä soittamiseen. Täällä rulettaa eri asiat. Kun vaikka alat puljaamaan kitaran kanssa, mitä todennäköisimmin napurissa vedetään moottorisaha käyntiin, joku kävelee ikkunan ohi harava olalla... rokkenrol siinä sitten vaan.
Mutta ilmat on hienot, vähän ikävä kaupunkiin.
Terv. esa
Tulevaa : EP & MrBeen keikat alkaa näillänäkymin Hamina 7.8 Hirvensalmi 8.8. Levy Happy Rokkenrol julki 28.8. Tällä sivulla aukeaa loppukesästä A-Market, myytävänä kaikkea vähän spesiaalikamaa.

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 26.07.2020 / 23:18:29
hoks
Ahoi väki !
Mistä tietää että on ollut maalla vähän liian pitkään. No, perkele, siitä että laulaa kärpäslätkään- "Sabina sä kaunehin tyttöni mun" ja kuvittelee pitelevänsä jotain mikrofonia.
Kyllä täältä kohta päästään.
Mistä tietää että on tarpeeksi kova kankkunen. Hirttämättömän Pedro Hietasen mukaan siitä, että katsoo sunnuntaiaamuna telkkarista Pieni Talo Preerialla, ja huomaa itkevänsä.
Mistä tietää että nyt on hyvä kitarasoolo. Siitä tietenkin että sen soittaa Albert Järvinen.
Abe oli erikoismies sillai erillaialla kuin me muut. Tsennattiin ihan hyvin muttei oltu miltenkään muuten niinku läheisiä. Olen kirjottanut tästä kait aiemminkin, joten en palaa, mutta sen kerron, että meillä oli suunitelma tehdä yhteislevytys. Biisikin oli päätetty - Fall Rise Of Flingel Blunt (the Shadows) Ei sitten ikinä keritty tekemään.
Viikatejäbä on muutenkin tässä esitellyt huonoa harkintakykyään. Nyt menetimme Peter Greenin, Kitaristien kitaristin. Tällai ihan pikaisesti kerron asiaan vihkiytymättömille, että Green oli yksi brittiblues kitarakingeistä, Claptonin ja Mick Taylorin ohessa.Jäbiä jotka muuttivat meidän suomipoikienkin käsityksen kitaran soitosta täysin ja pysyvästi.
Äkkiseltään sanoisin että meitä Greenviruksen saaneita täällä suomessa ovat ainakin Esat, Kuloniemi ja Pulliainen ja Dave Lindholm. Kuuntele Fleet Wood Mac Lp Then Play On ja määrittele oma tarpeesi tarvitaanko testejä.
Voimaa ja valppauta veljet ja siskot T. esa

(Fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 02.08.2020 / 18:37:01
Fuzz/Overdrive
Päivää että pätkähti väki !
Mistä tietät että on vanhuus on tullut : siitä että tytär kertoo hänen poikakaverinsa isoisän diggaavan sitä sellaista samaa musiikia kuin sinäkin... voi armias taivas.
Kitarasärösoundeista kyseli joku. En ole varsinainen särökitaristi, pikemminkin puhtaan soundin lipunkantaja, mutta kirjoitan mielelläni asiasta, säröt kiinostaa. Mulla on parikymmentä erillaista säröttäjää, fuzzeja, overdriveja ja preampeja. Jos ei puhuta fuzzsoundeista, paras särö syntyy mun mielestä tokkaamalla vahvistin vähän yli klippirajan ja antamalla palaa.Vahvistinbrändi on sitten makuasia. Itse käytän Vox Ac- 30 tai Fender Bassmania Voxin kaiuttimien kautta jolla yhditelmällä soitin meidän uuden EP. & MrB Happy Rokkenrol levyn. Ei pedaaleja. Marshallkin on loistava , mutta silloin ei saa olla lasitavaraa eikä vanhoja ihmisiä lähistöllä, volyymi on järisyttävä.
Pedaaleista: Hyytävin fuzzsoundi lähtee vanhoista Ibanez standardeista. Kuvassa perusmalli ja Wah - pedaalilla varustettu isompi versio. Näiden 70-luku orginaalien hinnat on lähtenyt nyttenmiten uistimen matkaan kun niitä käyttävät useat raskaanrockin huippujäbät vaikkapaesim. Dan Auerbach ( The Black Keys) ja Linde ( Him) plus sadat muut tuonelantienviitat ympäri maailman.
Pro-Co Rat pedaali on ihan kingi. Nämä tulivat markkinoille 80- luvulla eikä niitä saanut Suomesta. Frendini Floyd (Nights of Iguana) muutti Amerikkaan ja hommasi mulle sieltä sellaisen.
Mullon myös siitä uudempi versio joka ei kuulosta jostain syystä samalta. Vanhassa versiossa ei ole edes on/off merkkivaloa ja sehän aiheutti välillä tilanteen jossa jäbä ei tiedä onko spedu päällä vai ei ja alkaa helvetinmoinen polkeminen päällepoispäällepoispäälle... Tossa tilanteessa Topi aina huusi mulle lavan poikki, Esa saatana, onko siellä matto tulessa ?!!
Jos haluaa kalliin kuuloista säröä, se onnistuu putkietuvahvistimilla. Marshall JMP- 1 on ollut hyvä, myös vuosia keikoilla käyttämäni Hugnes& Ketner on hoitanut homman.
Nykyään mun keikkapedaalit on kaikki ihan standardikamaa, koska haluan pitää homman yksinkertaisena, mutta funtsaan kyllä paluuta mun putkispedulautaan.
Tämä pedaaliaihe on mielenkiintoinen, kiitos kysymyksen lähetäjälle. Palaan vielä asiaan ja kerron sitten parista tulevasta uutuuspedaalista, toinen Hehkulta ja toinen meidän omalta lafkalta. Eli palataan.
Tarkkavaisuutta ja valppautta kaverit !
T.esa

(fb lainattu)

Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 09.08.2020 / 16:23:12
viikkokatsaus
Ahoi ystävät kalliit. Kyllä kuluneen viikon ykkösjuttu oli se että päästiin taas keikoille. Edellinen keikkamme olikin maaliskuussa joten pientä ruosteen pöllyä ja saranoiden natinaa oli odotettavissa. Mutta huoli pois, soitto sujui. Talven kova treenaminen palkitsi. Perjantaina esiinnyttiin Haminan legendaarisella Vanhalla Työskillä. Mestaan liittyy paljon historiaa, Hurriganesin henki oli vieläkin aistittavissa. Ganesin Live in Haminan kansikuvassa näkyvä innostunut pikkujäbä padet päässä on muuten nuori Pelle Miljoona. Lauantaina Hirvensalmi. Vaikka olen 46 vuotta kiertänyt, tää oli eka kerta noilla kulmilla. Olipas kaunista hoodia. Ylpäätään keikoilla oli lämminhenkinen, kiva tunnelma. Bändi ja yleisöt viihtyivät. Näissä reissuhommissa tullaan vuosien saatossa myös tutuiksi ja kavereiksi monien ihmisten kanssa. Heidän jälleennäkeminen on aina mukavaa.
Olin lupaillut kirjoittavani tällä kertaa jatkoa noista efektipedaaleista, mutta jäänee varmaan ensikertaan. Testit on vielä kesken eikä meidän A-Marketin tuoterosterikaan ole vielä ihan valmis, mutta edetty ollaan. Uuden Agents paidan on suunitellut varmalla vapisemattomalla kädellään Potatoesin Hirkka Hirvonen. Olen aina kadehtinut Pottujen hienoja T-paitoja ja levykansia, joten olen iloinen kun saamme Hirkan varmaa tatsia mukaan tähän meidänkin hommaan. EP & MrBeen paidan on suunnitellut vanha kaverimme Antti Ahlgreen samoin kuin tulevan Etnomono paidan.
Levy, Happy Rokkenrol ,on jo myynnissä meidän keikoilla ja Äxässä 28. 8. alkaen.
Viikonlopun keikoilla soitimme erityisellä fiiliksellä levyn avausbiisiä Metsämökin Tonttua, jonka myötä lähetimme pikaisen toipumisen toivotukset sydiksestä toipuvalle vanhalle kunnon Raittisen Jussille. Yleisö osoitti Sarchalle salutea ja lähetti lämpimiä terveisiä. Jäbä kertoi palaavansa keikoille syyskuun lopuilla, mutta jos Jussia tunnen niin eiköhän tuo ole jo ensiviikolla jossainpäin Suomea sjungaamassa se on aina ollut sillain tietyllä tavalla pitelemätön kundi.
Helsingin seudun musadiggarit, pankaas hoks! että Haaviston Janne on alkanut taas pyörittämään Sunday Night Music Clubiaan Roihiksessa sunnuntaisiin. Laatu musaa, myös vierailijoita luvassa. Itse tulen jonain sunnuntaina soittamaan instrua Jannen kanssa.
Nyt toivotan hyvää loppukesää, elokuu on mun mielestä kesän paras kuukausi vaikkakin se aina tarkoittaa töiden alkamista ja paluuta kaupunkiin. Luvalla sanoen, tuli siellä spönellä oltuakin enkä halua nähdä yhtään lapioa enkä maalipensseliä vähään aikaan.
Rock ! T.esa

(Fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 17.08.2020 / 00:05:26
takaisin kaupunkiin
Ahoi jengit. Kaupunkiin palaamiseen liittyy myös paluu duuniin ja studiolle. Pieni kuvaesitys miten erasetaan rahvaanomaisesti mutta tehokkaasti kahdentuuman moniraita nauha. Noi leveät nauhat kuluu ja hiulaantuu käytössä jossain määrin, sanotaanko että 2-3 kolme proggista uskaltaa samalla nauhalla tehdä. Sitten alkaa ferroaine irtoilemaan. Mä yleensä tyhjennän kelat ja lataan tilalle uuden nauhan tuhannen jalan isoilta keloilta, normaali kela on siis 500 jalkaa ja normaali nauhanopeudella sen kesto on 33 minuuttia. Se on myös aika hintavaa, noin 10 euroa minuutti.
Olisi siis tässäkin mielessä perusteltua käyttää digitaalisia tallentimia, mutta minkäs teet kun olet siunattu tällaisella paskamaisella luonnolla että vastavirtaan pitää aina vetää vaikka kuinka pärskyisi. Tietokoneella vastaavan tempun tekeminen kestäisi yhden napinpainalluksen verran.
Soundi vertailu digitaali/analoogi välillä kääntyy eittämättä nauhan hyväksi, mutta muokattu digiääni kehittyy ja paranee kokoajan. Eli kysymys on aikatavalla fiiliksestä ja siitähän mun mielestä musiikissa loppuviimeksi onkin kysymys.
Sitten kerron miten C-kasetti erasetaan tehokkaasti. Keksin sen kerran kun skujailtiin Helinin Pekan Ski-Bandin kanssa takas keikalta jostain Savon perukoilta Pekan Dodgella, jossa oli vähän ylimitoitetut stereot. Pianistimme Kuorikosken Pekka oli ostanut The Simple Redin uuden kasetin ja luukutti sitä tauotta ympäri ja ympäri. Ja ympäri. Kehuen kokoajan bändiä vuolaasti. Mulla alkoi jotenkin hatun hikinauha kiristään ja tempasin sen kasetin ikkunasta ulos täydessä vauhdissa. Tuli mukavan hiljaista. Ei siinä enää sitten oikein paljon juteltukkaan mitään, tosi mukavan rauhallista ja hiljaista. Jos olis Kuoris kuunnellut levyänsä tietokoneella, en mä sitä olis uskaltanut paiskaa pajukkoon. Jälleen yksnolla analoginauhan ja yleisen rauhan hyväksi.
Sitten kerron vähän kryman jutun. 14. päivä mulle tehtiin silmäoperaatio ja joudun ottamaan pariviikkoa iisiä, vähän meinasivat etten saisi ajaa pyörääkään ja se on kova paikka. Homman hoiti proihmiset että uskon heitä ja otan iisiä, tutkin himassa vaikka arkistojani.
Noin sanoi Saima. Olkaa ihmisiksi sanoi taasen Topi !
t.esa

(FB Lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: Rautalankaa-YES! - 17.08.2020 / 08:48:04
Kiitos taas, Speedy :'( Näitä maestron mietteitä on hauska lukea  :-*
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 23.08.2020 / 21:49:31
esä hiipuu, rock ei ikinä !
Jaa ja juu. Viikko sairaslomaa vielä tämän silmäni kanssa. Olen ollut  iisisti, en ole nostellut mitään painavaa enkä ole ajanut polkupyörää ja  tämä juuri se on pistänyt hermot reistaamaan. Kyllähän noi meidän  roudarit, Hande ja Eero, reiluina kundeina ehdotti,  että ne olis voinu tehdä sen operaation mulle ihan kaveripohjalta  ilmatteekski takiksessa ku niiltä olis löytyny suht uudet sivuleikkurit  ja kuulema hitsivehkeetkin. Joka tapauksessa homman hoiti Tilkan  silmäsairaala ja HUS. Silmäklinikka nopeasti ja tehokkaasti,  lämmin kiitos siitä. Elo jatkuu ja kohta sotken taas pyörää niin että  sora lentää. Jos tässä kelejä piisaa ja kondis kestää niin teen teille  vielä videon kuinka tsygellä tullaan pihaan aidolla Uuno Turhapuro  tyylillä.
Virus: Näyttää siltä, että jotain keikkoja saatetaan edelleen siirtää, mutta koitetaan tiedottaa ajoissa.
Levyhommista tahdon kertoa, että VV & Agents levystä on tullut  platinalevy ja tämähän minua ilahduttaa oikeasti ja aidosti. Mun kanssa  iloitsee myös Badding, siitä olen varma.
Efektipedaalit Part 2 :  Kuvassa mun himaspedut. Lauta näyttää nyt  tältä, mutta pedaalit vaihtuu viikoittain. Pedalboardin kanssa  säätäminen on hyvää terapiaa kun mieli läikähtelee. Joka toinen hetki  tuntuu, että nyt ripustan pajuun koko paskan ja heitän skitat  ja styrkkarit perään. Seuraavassa hetkessä funtsaan, että ei perkele,  tähän pitää saada se ja se efekti vielä lisää muuten ei svendit kungaa  eikä kundit svengaa. Sellaista se on kuulkaa, pedaalit vaihtuu, ku  poliitikon puheet, mutta tässä rallissa ei kyykytetä  köyhiä eikä nonseerata meikäläisiä. Mulle on muutenkin muodostunut  kuva, etenkin tän viruksen aikana, että me ollaan poliitikkojen ja  vallanpitäjien rostereissa ihan pelkkää paskaporukkaa eikä meillä ole  muuta käyttöä kuin duunata vauhtia tupaan linnankutsujen  jatkoilla. No, kapina on jo sananakin kuollut, että kyllä sinne aina  menijöitä riittää. Rock vaan, veljet hyvät...
Ai juu, pedaalit: Viimeksi kirjoitin säröpolkimista ja muuten tarkistin  paljonko niitä mun lodjuista löytyy, ja luoja nähköön, oli niitä  kakskymmentä.
Mihin perkeleeseen niitä on tollainen määrä tarvittu? Jos en olisi  puhtaan soundin edustaja, vois arvella, onko jossain kohin kusi noussut  päähän.
No onhan se, monestikin. Mutta nyt tuli vastaan erikoisspedu, EF-86  Candybox. Valmistaja Hehku, Pori. Laite perustuu legendaariselle EF-86  putkelle, elikkä laadukkaalle esivahvistukselle olematta kuitenkaan  varsinainen overdrive. Säröttäminenkin onnistuu, mutta  itse miellyin sen tuomaan lisäsävyyn meikäläisen puhtaaseen soundiin.  EF-86 on putki, jota käytetään pääsääntöisesti hienoimmissa HI-FI  putkiesivahvistimissa ja jopa uustuotanto Neumannin U-67 putkimikeissä.  Mun soundiin se tuo lisälämpöä ja ääni ikäänkuin  siirtyy lähemmäs pärstää. Ei kauhean selkeä meriselitys, mutta näin sen  koen.
Meidän A-Marketin oma säröspedu on koeajossa ja esitellään piakkoin. Ja  putkimiehet hoi,  tulossa on myyntiin myös iso valikoima putkia, mm.  putkimikkien rakentajille, mun yli kolmentuhannen putken valikoimista.
Ei muuta, ku usvaa putkeen veljet siskot ! T.esa
Noin, sanoo Saima (meidän sukulaistyttö 1.v.)

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 30.08.2020 / 14:13:59
Kiire viikko

Ahoi väki! Tätä kirjoittaessani on 28.8. eli Happy Rokkenroll- levyn virallinen julkaisupäivä ja esikuvani Kajde Westerlundin 75. syntymäpäivä, jos hän vielä eläisi. Ennakkotilauksia on ollut paljon ja siltä näyttää, että on otettava lisäpainos. Kiva kun vanha kunnon rokki kelpaa porukoille. Sitä on myynnissä myös meidän keikoilla samaten kuin uutta EP & MrB T- paitaa. Uusi Agents- paitakin on painossa ja kohta saatavilla, ei muuta ku eläköön kauppa ja merenkulku!

Happy Rokkenrollin tiimoilta oltiin toissailtana Breathlessin kanssa mielenkiinostavassa pitkässä haastattelussa jälleen toimintansa alkavassa Roll FM:ssä. Oli kiva pöristä rokista asiansa osaavien rocktoimittajien kanssa, jotka olivat pedanneet homman vaivojaan säästämättä etsimällä harvinaisia levyjä ja miettimällä hyvät kysymykset. Lähetys tulee ulos cruisinperjantaina 4.9. klo: 20.00-22.00 ja on nimeltään Amerikanakori. Kunnelkaas cruisailessanne tai ihan vaikka himassa iltapäreen valossa.

Viimevuoden VV & Agents julkaisu saavutti platinalevyn rajan. Levyn kävi tuomassa pitkäaikainen levypomoni Gabi Hakanen. Muita vieraita viikolla on ollut Laineen Pekka, jonka levyä väännettiin alkukesästä päät punaisina. Musa on Pekan käsialaa, tuottajana ja miksaajana Toni Liimatta, itse vastasin studioäänityksistä. Vähän soitin myös kitaraa ja ulisutin äänigeneraattoria soundlandscapeihin. Hauska proggis kaikkiaan, Etnomono/Svart julkaisee ja kaupoissa varmaankin talvella. Kämäräisen Timon kanssa soiteltiin kitaroita mun työhuoneella yhtenä päivänä, se on inhottavan taitava soittaja ja osaa skulata myös pianoa valtavan hienosti. Meidän kimppaproggis on vähän jumissa, muttei tässä mikään kiire mihinkään olekkaan, yksi biisi jokatapauksessa valmiina ja lisää tulee ku keretään.

Sain viikolla yllättäen hienon lahjan. Antakaas ku kerron - ajeltiin kaverin kanssa treenaamaan studiolle ja juteltiin sellaisesta tietystä harpsicord soundista, joka esiintyy monilla vanhoilla Topi & Agents levyillä. Kun päästiin pihaan mun puhelin soi, Vanha kunnon Pedro Hietanen soitti ja kysyi, muistanko vielä sen harpsicordin, jota hän soitti meidän vanhoilla levyillä? "Kuule Esa, sä saat sen nyt multa lahjaksi". Istu ja pala, johannytperkele..! Pedro tosiaankin lahjoitti tämän historiallisen soittimen mulle. Muistaako kukaan sitä tikittävää kiipparisoundia Kirkan Hetki Lyö kappaleen alussa tai Ankin Kesä Yön kauniita avaus sointuja. Juu, sama soitin. Se on kulkenut pitkän matkan legendaariselta Alppistudiolta Kulttiksen klitsusta Finnvoxiin ja Pedrolle ja on nyt sitten mun C-Studiolla. Vähän se on ottanut osumaa ja kerännyt pölyä, mutta aion kunnostaa sen tunteella ja kunnioituksella. Kiitos Pedro, olet reilu kaveri.
Nyt en skrivaakkaan enenpää vaan sanon rokkenrol kaikille ja hyviä loppukesän päiviä. EP & MrB seuraavan kerran keikalla 11.9 Järvenpäässä seuraavana päivänä Lahden Sibelius - klubilla. Tulkaa kuulolle !
esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 06.09.2020 / 21:13:25
Kone hyyty
Ahoi porukat. Näin kävi että koitin laittaa teille koodia mökiltä käsin,  mutta arvatkaas , kone hyyty. Nämä Mackit on siitä paskoja että kun  niillä alkaa olla kilometrejä, ni niissä ei pelitä enää mikään eikä ne  osaa ottaa enää päivityksiä. Seuraava tietokoneeni  tulee olemaan merkiltään Lada ja mielellään diesel käyttöinen. Tossa  pari kuvaa kuitenkin mun työmaalta, stoorin otsikko tulee olemaan Vanhat  Valokuvat että palataan. Valmiiksi jo kuumottaa ja nolottaa noi fotot,  mutta tiedon jakelua ei saa rajoittaa, elämmehän  demokratiassa.
Kuulolla kaverit
esa

(fblainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 13.09.2020 / 14:39:32
Ahoi alla !
Alla passagerare oli meidän Britan ja alakerran Marien ekan bändin nimi. Tytöt oli 8v. ja asenteet kohdallaan -  tänään otetaan haltuun Suomi , sitten Eurooppa ja mitäniiton - Aasia, Brittein saaret, Turun saaret ja jenkit tietty. Väistä ja vapise, täältä tulee Bästa Passagerare !
Sain graafikolta takaisin vanhoja valokuviani ,vanhimmat 70-luvun alusta ja sanoisin että jokin samantyylinen asenne munkin naamasta kuvastuu.
Ekaksi pari kuvaa koulubändi ajoilta. Valkoinen Fenderini oli Vantaan toka stratocaster. Se ensimmäinenkin oli mun, natural värinen hieno soitin, mutta sen kaula vääntyi kukkakepiksi ja vaihtui sitten tähän valkoiseen.
Toisessa kuvassa minä ja Eve keikalla espoolaisessa koulussa jota kävin kun Vantaan kouluihin ei ollut enää asiaa. Kumpikaan ei soita kuvassa omaa instrumenttiaan, en kyllä tiedä miksi. Evekin oli oikeasti kitaristi ja hyvä olikin.
Vielä lukioa käydessäni aloin tehdä roudarin töitä. Aluksi äänentoisto hommia MS-Audiotronilla ja myöhemmin Dave Lindholmin bändille. Se oli raskasta duunia pitkine matkoineen ja valvomisineen, mutta myös opettavaista. Noista ajoista mä omaksuin ajatuksen, että poweri soitossa lähtee siitä, että kantaa itse kamansa lavalle ja pois. Suosittelenkin kaikille nuorille soittajille tutustumista kahvoihin. Nykyään en kyllä kanna enää piuhaakaan, ikä tullut vastaan ja onhan tota tullut roudattua isompaa ja pienempää skobea.
Näissä kuvioissa tutustuin paremmin stadilaisiin soittajiin ja bändejä alkoi muodostumaan. Yksi kovimmista oli ryhmä jossa soitti mun lisäksi Hankalan Ripa (Havanna Black), Hirvosen Keimo (Cool Sheiks, J.Karjalainen) ja laulajana Riki Sorsa. Soitettiin pelkkää Rolling Stonesia ja The Whota. Moni ei pidä Rikiä varsinaisena rokkilaulajana, mutta sitä se oli ja kovimmalla tasolla. Saatanan iskelmä vaan vie aina kaikki hyvät rocklaulajat ja hioo niistä särmän.
Seuraavaksi me alettiin Ripan ja Keimon kanssa luuhaamaan Kallion legendaarisessa Kill Cityssä.Siellä meillä oli bändi, Maukka ja Nahkatakit. Elettiin eri kaupunginosien jengien välistä sota-aikaa ja kun Maukan kanssa lähdettiin levyttämään Loven studiolle toiselle puolelle kaupunkia, oli mukana ainakin kymmenen nahkatakkikundia jotka ei  todellakaan ollet muusikkoja. Kumma juttu - saan edelleenkin Gramexkorvauksia Maukan Säpinää levytyksestä, vaikken muista siinä soittaneeni. Hämärä muistikuva mulla on kyllä siitä, kun Partnerin moottorisaha vedettiin käyntiin Loven studiolla, niin öljyt lenti pitkin seiniä. Rock !
Seuraava bändi oli mun ensimmäinen ammattilaisbändi. Tuomari Nurmio ja Köyhien Ystävät. Siitä tuli suosittu juttu, mun eka kultalevy ja ekat kunnon keikkapalkat. Siitä tuli myöskin tosi lyhytaikainen juttu joka johti Agentsin perustamiseen ja sen ekan instrulevyn tekemiseen jonka mieluiten unohtaisin. Blomin Attekin hiffas että tää lyö pahasti vanteille koko homma ja yhytti meidät Rauli Somerjoen kanssa. Se toimikin heti paremmin ja ensimmäisestä yhteisestä levystä tuli menestys ja samalla Baddingin comeback levy. Huomaa kuvassa varsikampa Baddingin takataskussa - aivan rautaa !
Niinkuin tiedossa on, oli Baddingin aikaan keikoilla kakkos solistina Sorsakosken Topi ja tästähän touhu lähti kasvamaan vauhdilla. Keikkoja tehtiin nuoruuden vimmalla aivan hullua tahtia, tukka luutana ympäri Suomea koko ajan, Ruotsissakin soitettiin, muttei meistä siellä pidetty, liian rock.
Tästähän minä olin vaan hyvilläni. Tämäkään keikkamäärä ei mulle piisannut, vaan heti jos tuli taukoa, menin hommiin Eero Raittisen Help bändiin. Help keikkaili pääosin Lapin hiihtokeskuksissa koska skihommat oli mulle ja Epulle tärkeitä. Kohtsiltään  muuten julkaistaan kirja Epusta, jota on tehty tietääkseni varsin pieteetillä. Suosittelen vaikken olekkaan vielä lukenut, on hänen uransa senverran mielenkiintoinen ollut.
Multa kyseltiin taas kirjaa ja olen aina kieltäytynyt, mutta josko sitten kun olen Eeron ikäinen...
Valppautta veljet ja siskot T.esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: PS - 13.09.2020 / 16:25:48
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2631400243563086&id=188136431222825
Kuvatkin pitäisi näkyä tuolla agents-sivulla vaikkei facebookissa muuten olekaan.
Tarjoaahan se koko ajan kirjautumista tai rekisteröintiä mutta pystyy kyllä katsomaan muutenkin.
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: penttitanska - 13.09.2020 / 18:22:13
https://fi-fi.facebook.com/groups/171092673051580/
Tästäkin vapaasti luettavissa.
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 20.09.2020 / 12:53:33
Ahoita pöytään !
Kaunis ilta ulkona. Olin äsken lähdössä pyöräilemään ni arvatkaa, eikä mitä, rengas puhki. Nyt alkaa nimittäin hiljaisempaakin miestä ottamaan koteloon. Tää alkaa olemaan täysin kohtuutonta. Rengasrikkoja on ollut tälle syksylle, antakaas ku lasken: Tämä oli tälle fillarille neljäs ja tän vielä tajuan, koska se on päivittäisessä ajossa ja saa osumaa kokoajan. Lapin maastofillarista meni molemmat renkaat perätysten ja vielä niin kunnolla, että päälikumeista tuli entiset. Mökkifillarista meni takakumi. Normisti kun vaihdefillarit pettää otan ajoon vanhankunnon 70-luvun taittojopon, joka pelittää aina. . Enkö perkele saanut siitäkin trelleporin paskaksi. Mun laskujen mukaan tässon ollu kahdeksan rengashaaveria ja syksyä ja ajoa on vielä edessä.
Ne parikolme päivää kun ajelin Jopolla, oli mukavia. Jotennii palasi mieleen taas, mikä tässä hommassa on kaikkein hienointa. Ensikskini Jopolla ajaessa huomaa äkkiä ettei olekaan mihinkään kiire, ei vaihteita, ei niiden ränkkäämistä koko ajan ja jos tulee kauhea golgata vastaan voi jalkautua ja taluttaa välillä. Siinä voi sitten vaikka vihellellä jotain päivän hittiä, nimittiäin viiskytkuuskyt luvun hittiä. Ei tarvita ajoreleitä, ei lukkokenkiä, hanskoja, pyörälaukkuja eikä kypärää. Tuuli leikkii hiuksillani, tunnen olevani vapaa...
Mun vintage hybridiä olen säästellyt, ettei sekin brakaa. Sitten kun täytän 70v. ostan pellava puvun, pellava lippiksen (valkoiset), satulaan sointuvan nahkaisen salkun ja alan skujailemaan Kalkhoffilla herrasmies skujailua lähihoodeilla.  Siinä toimessa ei keulita eikä tehdä turhapuro parkkeja eikä käytetä räpättimiä. Tai saas näkee, mist sen tietää.
Keikoillakin ollaan saatu taas käydä ja se on ollut ilo. On ollut clubia, konserttia ja myös perinteisiä tanssilavoja. Meidän lavakauden avasi Someron Esakallio. Perinteisistä perinteisin. Kiva paikka ja tarkkaavainen yleisö.  Mulla on vahvoja muistoja monelta kesältä Someron ja Turuntien välisestä tiestä. Se on kaunis pätkä baanaa, täydellistä Suomi maisemaa ja siihen liittyy paljon kulttuuria, nimiä kuten Somerjoki, Mononen, Numminen ja muita. Eräskin elokuinen yö skujailtiin sitä pitkin kotiapäin kyydissämme edesmennyt legendaarinen Aarnialan Timo, sarjakuvataiteilija ja elokuvan erikoismies joka, ja jonka tunsi koko kulttuurieliittimme. Timo oli myös ansioitunut kuvataiteilija ja teki monta hienoa kuva-albumia ja levykantta, kuuluisin on ehkä Suomen Talvisota 39-40 LP. Jotkut muistavat paremmin ensimmäisen Ruis Rock- julisteen. Kaunis tähtikirkas yö loisti Jorkan Dodgen kattoikkunasta ja Timppa kertoili juttuja seudun merkkimiehistä, nappailtiin rommia, oli hieno fiilis ja ajattelin, että tämän tuokion muistan aina. Enkä ole unohtanut.
Kauden toinen lavakeikka oli eilen Kangasniemen Syvälahden lavalla. Keikka oli jo 32. siellä, eli nurkat oli tutut ja paikan isäntä Reijo Pynnönen ilmanmuuta. Topi kutsui Reijoa aina kolmiloikkaajaksi johtuen kait jäbän urheilutaustasta. Jokatapauksessa ehdottomasti A-sarjan mies ja reilu kaveri. Tällä kerralla oli yleisöä vähänlaisesti. Palasi mieleeni viimekesän VV & Agents esiintyminen Syvälahdessa. Sehän aiheutti otsikoita ja kovaa parkua somessa. Lippuja myytiin rajoitetusti 2000 kpl. jolle määrälle tilojen ja palvelujen katsottiin riittävän. No, someparkujien mielestä ei riittäneet. Vuonna 1989 Topi & Agents keikalle myytiin lippuja vielä 360 kpl. enemmän ja tilat riittivät hyvin eikä kukaan valittanut. Toi kertoo mun mielestä jotain tosta somesta.
Nyt on syyskaunis sunnuntai, fillarin rengas paikattu, ei ota pattiin. Keltaiset lehdet antaa hoodeille kauniin sävyn. Hyvää syksyä porukat, minä lähden pyöräilemään.
terv. esa

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 27.09.2020 / 22:27:02
Way up North !
Tämän vikonlopun keikat olikin vähän kauempana. Katkoviivaa tuli  tuijotettua puolitoista tuhatta kilometriä. Perjantaina esinnyttiin  Raahe talolla.
Raahe on paikka josta ei jostain syystä jää oikein koskaan mieleen  mitään. Tästä käynnistä jäi mieleen että yleisöä oli aika vähän.  Epäilen, että mainoksissa oli ollut Breathlessin nimi isommalla kuin  mun.perkele. Molemmat soitinliikkeet olivat kiinni vaikka  oli lauantai, bändien keikkapäivä - omituista.
Aamulla kysyin hotellin respasta lainaksi sateenvarjoa, niitä olisi  kuulemma löytynyt, muttei asiakkaille lainaksi kun niitä ei aina  palauteta. Joskus sitä menee vaan ihan sanattomaksi. Enpä ihmettele  etten ole paljon Raahen muistelemisella päätäni vaivannut.
Kaksi mieluista asiaa tapahtui. Sain konserttipaikan työntekijän  välityksellä terveisiä hänen isältään, Hammarin Ramilta. Niille jotka  eivät jäbää tiedä, kerron että Rami (s. - 43) on suomirautalangan  pioneeri, the Riders yhtyeen liideri. Oli sellainenkin aika  70-luvulla kun rautalankaa ei tässä maassa soittaneet muut bändit kuin  Riders ja Agents. Keikan jälkeen mua tuli tervehtimään vanha tuttu  levykeräilijä ja toi taas lahjaksi hienoja vanhoja levyjä, the Shadowsin  orginaali mono prässäyksiä. Näillä levyillä on  erillainen soundi kuin myöhemmillä stereo painoksilla. Hieno lahja,  Kiitos.
Lauantaina soitimme Kajaanin Kaukametsä Salissa. Kajaanissa on paljonkin  muisteltavaa, ensiksi tulee mieleen aina edesmennyt Torniaisen Unski.  Muusikko, toimittaja,promoottori, Kainuun Sanomien huippu senttari.  Unskiin tutustuin kesällä v. -79. Oltiin paukutettu  keikka kaupungissa Nurmion ja Köyhien Ystävien kanssa ja vedettiin  röökiä totisina Dodgessa keikkamestan pihalla kun oveen koputettiin ja  ääni sanoi : Kainuun Sanomista, saako jututtaa ?
Ai joku toimittaja, painu kuule helvettiin, vastattiin. -Minä olen se  mies joka koosti ja toimitti Finnish Graffiti levyn. Ovi auki ja äijä  sisään ja äkkiä.
Siitä alkoi mielyttävä ystävyys Unskin kanssa joka kesti aina hänen  kuolemaansa (2015) asti. Unskin mukana meni valtava määrä tietämystä  rock ja jazz - musiikin alalta.
Oli kiva nähdä että Kaukametsä Salissa oli pidetty paikat kondiksessa.  Yksi Suomen hienoimpia konserttimestoja. Ensin meinattiin että lähdetään  skujaamaan het keikan jälkeen stadiin, mutta onneksi järki voitti ja  mentiin yöksi  varjoon samassa pihassa olevaan  hotelli Kajanukseen.
Huoneessa mua huvitti kun hiffasin sellaisen muinaisjäänteen ku mini  baari. Sellaisia tosiaan oli hotlissa aikoinaan ja jossain liene  vieläkin.
Tämä oli tyhjä ja sen myötä palasi mieleen yksi aamu samanlaisessa  huoneessa 80-luvulla. Heräsin ovenkoputukseen ja siellähän oli vanha  kunnon Topi.
-Terve Esa, saitko nukuttua?
-Terve Topi, kohtalaisesti.
Topi otti povarista siististi viikatun muovikassin johon tyhjensi koko mun minibaarin viimeistä flindaa myöten.
-Terve sitten, Topi lähtee tästä Ähtäriin.
-Terve terve, kerro terveisiä !
Minibaarin täydellinen raunioittaminen maksoi mun muistini mukaan tohon  aikaa jotain 700 markkaa, vai oisko voinu olla. Joka tapauksessa ei meillä ollu niin tarkkaa kenen minibaareja siinä dokattiin, oli oma  tai osuuskaupan. Se oli hauskaa aikaa eikä tää keikkaelämä nykyäänkään  ole suurempaa kärsimystä. Hommaa on helpottanut esim. että on löytynyt  hyvää henkilökuntaa joka osaa hommansa. Itselle  jää vain tämä skulaaminen ja diivailu.
Nauttikaa kauniista syksystä ja ottakaa iisiä.
t.esa  ps. rengasrikkojen määrä on nyt jo 10. perkele.

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 11.10.2020 / 21:58:38
Way up Turenki !
Sellainen reissu tehtiin viikolla Laineen Pekan kanssa tarkoituksena ratsata Finlandia - Instrumentsin uudet tuotantotilat ja tarkistaa Kosken Harrin kokoelmien tämänhetkinen kattavuus styrkkarien ja skittojen osalta. Varsinainen syy Turengin reissuun oli käydä tekemässä kitaratilaus Pekalle Finlandiasta, flakemaalattu Esquier. Kuulostaa rokkenrollilta. Cissen keikkarotsin värinen Esquier ! Yeah !
Hienon flakepinnan tekeminen on vaativa homma, siksi suosittelin Pekalle Finlandia -Instrumentsia, joka on näitä tehnyt minullekin. Elämäni ensinmäisen kimallekitaran näin televisiossa 60- luvulla Buck Owens & The Buckarooseilla heidän esiintyessään Norjassa, mikä muuten Ruotsin ohella on ollut aina tanakasti Country hoodia.
Jäbien kamat oli halvaannuttavat, stilikaa myöten kaikki flakemaalattuja ja yhtenevät Fender - styrkkarit, plus stailit countrykledjut joka jampalla, varmaan slumpattu Lansky Bros:ilta. Silloin päätin että joskus on vielä mullakin tuollainen skitta ja joku tollanen rotsi.
Agentsin ekat kimalleskitat oli yhtenevästi kullanväriset. Teetettiin Helsingissä, eikä työn jälki ollut mun mielestä ihan sata. Hienoilta ne kyllä näytti roikuessaan Aleksin Musiiki Fazerin ikkunassa, kun meidän eka levy Jorkan kanssa julkaistiin. Kerran elbattiin ennen keikkaa niiden skittojen kanssa tanssilavan takapihalla ja odotettiin soundtsekkiä. Siihen pölähti sellaisia kivoja pikkuskidejä ku rupes kyselemään ekaks kaikkee ja sit "ootteko te rikkaita"? Ei olla, tällasia köyhiä soittajapoikia vaan. "Kyllä te ootte rikkaita ku teillä on kultaiset kitarat"... Mitä ilmeisimmin tulevia verovirkailijoita.
Turengistahan ei poistuta ilman virallista poitumislupaa. Se käytiin noutamassa mieheltä Mad Professor tuotteiden takana, Kosken Harrilta. Harri on paitsi kova kitaristi myös asialleen omistautunut laitekeräilijä. Happi meinas loppua jo pinnassa kun näin sen Marshallseinän heti sisään tullessa. Marshalleissa on ollut aina jotain rokkenrollin syvintä itseään. Tollaiset Kemperit ja muut digisovellukset näyttää jalkakäytävälle jätetyltä koirankakalta doublestack Marshallien vierellä. Ja siltähän ne kuulostaakin. Onko veljet coolia skulata koiranskeidoilla? Kyllä ei meidän roudarit suostuisi kantamaan tollaisia kortinlukijoita.
Kaikkiaan Turengista tuntuu löytyvän kovantason rockytyä ja hoodit on hienot muutenkin. Yksi eteläsuomen vanhimmista skimbamestoitakin löytyy täältä, nimittäin vanha kunnon Kalpalinna. Mestan perusti aikoinaan alan kovimmat ratalaskujäbät ja olen iloinen että tämä perinteikäs rinne toimii yhä.
Nyt mä kerron porukat, että tällai on asiat että meidän seuraava keikka Tampereen live-labissa on kait vähäänaikaan viimeinen tälle vuodelle. Joulukuulle sovittu jotain. Tiedoitan.
Mutta tulkaa ihmeessä Tamperelle smyygaan - Breathless vetää rokkia niin että paska lentää ja mä sitten rauhottelen välillä ja soittelen kauniita.
Agents paidat on tulleet (design by Hirkka Hirvonen) ja muutakin kamaa myynnissä. Laitan tähän linkin josta voi  tsiigaa ja vaikka tilata. Eläköön kauppa ja meren kulku!
Pedaali josta olen jo horissut (tähdet tähdet fuzz) on jo sorvissa ja tulee hetensvuoden puolella myyntiin F - Musiikki myymälöissä.
Sorto jatkuu ! sanoo meidän Kepa Kettunen. Valppautta! sanoo esa.

(fb lainattu)
Otsikko: Vs: ... kappas vaan maestroa
Kirjoitti: speedy - 25.10.2020 / 22:02:41
Back to studio
Terve. Viidestoista päivä soittamamme keikka Tampereen G-Live Labissa jäänee vähäksi aikaa viimeiseksi näillä näkymin. 5.12. on kyllä sovittu esiintyminen Virojoella, mutta mitenhän käynee. Virus kohtelee julmasti meidän työmaita, ilman työtä jäävät meidän lisäksi myös keikkamestojen työntekijät. Soittamatta ei voi eikä saa olla eli back to studio ja nauhat pyörimään. Tilanteeseenhan saatiin opetella jo maaliskuussa.
Meidän nauhoitukset lähtee käyntiin aina samalla tavalla eli homman aloittaa klikkiraita, akustinen kitara ja minä. Tällälailla kun varovasti aloittaa, saa hyvän vauhdin ja jäbien määrää voi sitten lisätä asteittain.
- Pari sanaa akustisesta. En ole koskaan ollut mikään suuri akustisten fanittaja vaan puhtaasti ihan sähkökitaristi. Sen kyllä ymmärsin jo alussa, että akustisen kitaran pitää olla laadukas ja hyväsoundinen. Tätä mieltä oli myös Topi ja niinpä heti meidän ensimmäisten parempien liksojen kolahdettua tilille mentiin Helsingin Kitara pajalle ja tilattiin Amerikasta Martinit molemmille. Minä halusin D- 18 mallin, koska Eddie Cochranilla oli sellainen. Topin piti saada D- 28, koska Paul McCartney käytti sitä. Siinä vaiheessa mä ajattelin, että pue Topi hame päälles, mutta loppuviimeksi päädyttiin vaihtamaan kitarat keskenämme. Hyvin on pelittänyt Martin kaikki nämä vuodet, osumaa on saanut, mutta soi ja kukkuu edelleen. Kyselevät miksi mulla on siinä tollainen muinaisjäänne DeArmond mikki - no siksi kun Elvikselläkin oli. Good enough for the King, good enough for Esa.  Mun toinen käyttämäni teräskielinen on Finlandian valmistama pienempi versio, jota on helppo äänittää, ei humise, pieni kaunis ääni.
-Sähkökitarat menen edellisen levyn malliin. Tarkkaamossa kaksi nuppia, Vox Ac- 30 ja Bassman. Sieltä piuha soittopuolelle Voxiin kahdella Bulldogilla.
Yleensä käytän mikkinä Beyer- kaksoisnauha mikkiä, samaa kuin akustisessakin, mutta tällä hetkellä miellyttää enemmän AKG D-190. Sama mikki kuin Telefunken D-190.
-Linjasoundeissa on menossa mielenkiintoinen kokeilu: Acmen uusi passiivi DI- boxi on bygattu Tamla Motown- studion spekseillä ja yhdessä Hehkun EF-86 spedun kanssa tuottaa miellyttävän äänen.
-Mulle on jostain kehittynyt tapa, että aina kun äänityshommat alkaa, mä alan lueskelemaan näitä kahta kirjaa. Toisessa käydään yksityiskohtaisesti läpi the Beatles levysessiot, toisessa vähintäänkin yhtä yksityiskohtaisesti heidän laitteistonsa. Kumma maneeri, muttei huolestuta mua yhtään. Levyn tekeminen on aina sen verran herkkää touhua, että kaikki mikä vähänkin keventää urakkaa on sallittua. Oikein kovan vitutuksen iskiessä pitää sitten vetästä kourallinen Glotamia ja pullo Beefeateria.
Valppautta veljet ja siskot T.esa
ps. tänään sitten Albertti täyttäisi eläessään 70v. Palaan aiheeseen.

(fb lainattu)