Kirjoittaja Aihe: ... kappas vaan maestroa  (Luettu 20234 kertaa)

Rautalankaa-YES!

  • **********
  • Viestejä: 9 100
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #45 : 17.08.2020 / 08:48:04 »
Kiitos taas, Speedy :'( Näitä maestron mietteitä on hauska lukea  :-*
- musiikin maailma on suuri ja avara -

speedy

  • **********
  • Viestejä: 5 343
  • suomi tanssii ja kitara soi.
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #46 : 23.08.2020 / 21:49:31 »
esä hiipuu, rock ei ikinä !
Jaa ja juu. Viikko sairaslomaa vielä tämän silmäni kanssa. Olen ollut  iisisti, en ole nostellut mitään painavaa enkä ole ajanut polkupyörää ja  tämä juuri se on pistänyt hermot reistaamaan. Kyllähän noi meidän  roudarit, Hande ja Eero, reiluina kundeina ehdotti,  että ne olis voinu tehdä sen operaation mulle ihan kaveripohjalta  ilmatteekski takiksessa ku niiltä olis löytyny suht uudet sivuleikkurit  ja kuulema hitsivehkeetkin. Joka tapauksessa homman hoiti Tilkan  silmäsairaala ja HUS. Silmäklinikka nopeasti ja tehokkaasti,  lämmin kiitos siitä. Elo jatkuu ja kohta sotken taas pyörää niin että  sora lentää. Jos tässä kelejä piisaa ja kondis kestää niin teen teille  vielä videon kuinka tsygellä tullaan pihaan aidolla Uuno Turhapuro  tyylillä.
Virus: Näyttää siltä, että jotain keikkoja saatetaan edelleen siirtää, mutta koitetaan tiedottaa ajoissa.
Levyhommista tahdon kertoa, että VV & Agents levystä on tullut  platinalevy ja tämähän minua ilahduttaa oikeasti ja aidosti. Mun kanssa  iloitsee myös Badding, siitä olen varma.
Efektipedaalit Part 2 :  Kuvassa mun himaspedut. Lauta näyttää nyt  tältä, mutta pedaalit vaihtuu viikoittain. Pedalboardin kanssa  säätäminen on hyvää terapiaa kun mieli läikähtelee. Joka toinen hetki  tuntuu, että nyt ripustan pajuun koko paskan ja heitän skitat  ja styrkkarit perään. Seuraavassa hetkessä funtsaan, että ei perkele,  tähän pitää saada se ja se efekti vielä lisää muuten ei svendit kungaa  eikä kundit svengaa. Sellaista se on kuulkaa, pedaalit vaihtuu, ku  poliitikon puheet, mutta tässä rallissa ei kyykytetä  köyhiä eikä nonseerata meikäläisiä. Mulle on muutenkin muodostunut  kuva, etenkin tän viruksen aikana, että me ollaan poliitikkojen ja  vallanpitäjien rostereissa ihan pelkkää paskaporukkaa eikä meillä ole  muuta käyttöä kuin duunata vauhtia tupaan linnankutsujen  jatkoilla. No, kapina on jo sananakin kuollut, että kyllä sinne aina  menijöitä riittää. Rock vaan, veljet hyvät...
Ai juu, pedaalit: Viimeksi kirjoitin säröpolkimista ja muuten tarkistin  paljonko niitä mun lodjuista löytyy, ja luoja nähköön, oli niitä  kakskymmentä.
Mihin perkeleeseen niitä on tollainen määrä tarvittu? Jos en olisi  puhtaan soundin edustaja, vois arvella, onko jossain kohin kusi noussut  päähän.
No onhan se, monestikin. Mutta nyt tuli vastaan erikoisspedu, EF-86  Candybox. Valmistaja Hehku, Pori. Laite perustuu legendaariselle EF-86  putkelle, elikkä laadukkaalle esivahvistukselle olematta kuitenkaan  varsinainen overdrive. Säröttäminenkin onnistuu, mutta  itse miellyin sen tuomaan lisäsävyyn meikäläisen puhtaaseen soundiin.  EF-86 on putki, jota käytetään pääsääntöisesti hienoimmissa HI-FI  putkiesivahvistimissa ja jopa uustuotanto Neumannin U-67 putkimikeissä.  Mun soundiin se tuo lisälämpöä ja ääni ikäänkuin  siirtyy lähemmäs pärstää. Ei kauhean selkeä meriselitys, mutta näin sen  koen.
Meidän A-Marketin oma säröspedu on koeajossa ja esitellään piakkoin. Ja  putkimiehet hoi,  tulossa on myyntiin myös iso valikoima putkia, mm.  putkimikkien rakentajille, mun yli kolmentuhannen putken valikoimista.
Ei muuta, ku usvaa putkeen veljet siskot ! T.esa
Noin, sanoo Saima (meidän sukulaistyttö 1.v.)

(fb lainattu)
"Kun kansi pannaan kiinni, sitten ollaan eläkkeellä"

speedy

  • **********
  • Viestejä: 5 343
  • suomi tanssii ja kitara soi.
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #47 : 30.08.2020 / 14:13:59 »
Kiire viikko

Ahoi väki! Tätä kirjoittaessani on 28.8. eli Happy Rokkenroll- levyn virallinen julkaisupäivä ja esikuvani Kajde Westerlundin 75. syntymäpäivä, jos hän vielä eläisi. Ennakkotilauksia on ollut paljon ja siltä näyttää, että on otettava lisäpainos. Kiva kun vanha kunnon rokki kelpaa porukoille. Sitä on myynnissä myös meidän keikoilla samaten kuin uutta EP & MrB T- paitaa. Uusi Agents- paitakin on painossa ja kohta saatavilla, ei muuta ku eläköön kauppa ja merenkulku!

Happy Rokkenrollin tiimoilta oltiin toissailtana Breathlessin kanssa mielenkiinostavassa pitkässä haastattelussa jälleen toimintansa alkavassa Roll FM:ssä. Oli kiva pöristä rokista asiansa osaavien rocktoimittajien kanssa, jotka olivat pedanneet homman vaivojaan säästämättä etsimällä harvinaisia levyjä ja miettimällä hyvät kysymykset. Lähetys tulee ulos cruisinperjantaina 4.9. klo: 20.00-22.00 ja on nimeltään Amerikanakori. Kunnelkaas cruisailessanne tai ihan vaikka himassa iltapäreen valossa.

Viimevuoden VV & Agents julkaisu saavutti platinalevyn rajan. Levyn kävi tuomassa pitkäaikainen levypomoni Gabi Hakanen. Muita vieraita viikolla on ollut Laineen Pekka, jonka levyä väännettiin alkukesästä päät punaisina. Musa on Pekan käsialaa, tuottajana ja miksaajana Toni Liimatta, itse vastasin studioäänityksistä. Vähän soitin myös kitaraa ja ulisutin äänigeneraattoria soundlandscapeihin. Hauska proggis kaikkiaan, Etnomono/Svart julkaisee ja kaupoissa varmaankin talvella. Kämäräisen Timon kanssa soiteltiin kitaroita mun työhuoneella yhtenä päivänä, se on inhottavan taitava soittaja ja osaa skulata myös pianoa valtavan hienosti. Meidän kimppaproggis on vähän jumissa, muttei tässä mikään kiire mihinkään olekkaan, yksi biisi jokatapauksessa valmiina ja lisää tulee ku keretään.

Sain viikolla yllättäen hienon lahjan. Antakaas ku kerron - ajeltiin kaverin kanssa treenaamaan studiolle ja juteltiin sellaisesta tietystä harpsicord soundista, joka esiintyy monilla vanhoilla Topi & Agents levyillä. Kun päästiin pihaan mun puhelin soi, Vanha kunnon Pedro Hietanen soitti ja kysyi, muistanko vielä sen harpsicordin, jota hän soitti meidän vanhoilla levyillä? "Kuule Esa, sä saat sen nyt multa lahjaksi". Istu ja pala, johannytperkele..! Pedro tosiaankin lahjoitti tämän historiallisen soittimen mulle. Muistaako kukaan sitä tikittävää kiipparisoundia Kirkan Hetki Lyö kappaleen alussa tai Ankin Kesä Yön kauniita avaus sointuja. Juu, sama soitin. Se on kulkenut pitkän matkan legendaariselta Alppistudiolta Kulttiksen klitsusta Finnvoxiin ja Pedrolle ja on nyt sitten mun C-Studiolla. Vähän se on ottanut osumaa ja kerännyt pölyä, mutta aion kunnostaa sen tunteella ja kunnioituksella. Kiitos Pedro, olet reilu kaveri.
Nyt en skrivaakkaan enenpää vaan sanon rokkenrol kaikille ja hyviä loppukesän päiviä. EP & MrB seuraavan kerran keikalla 11.9 Järvenpäässä seuraavana päivänä Lahden Sibelius - klubilla. Tulkaa kuulolle !
esa

(fb lainattu)
"Kun kansi pannaan kiinni, sitten ollaan eläkkeellä"


speedy

  • **********
  • Viestejä: 5 343
  • suomi tanssii ja kitara soi.
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #48 : 06.09.2020 / 21:13:25 »
Kone hyyty
Ahoi porukat. Näin kävi että koitin laittaa teille koodia mökiltä käsin,  mutta arvatkaas , kone hyyty. Nämä Mackit on siitä paskoja että kun  niillä alkaa olla kilometrejä, ni niissä ei pelitä enää mikään eikä ne  osaa ottaa enää päivityksiä. Seuraava tietokoneeni  tulee olemaan merkiltään Lada ja mielellään diesel käyttöinen. Tossa  pari kuvaa kuitenkin mun työmaalta, stoorin otsikko tulee olemaan Vanhat  Valokuvat että palataan. Valmiiksi jo kuumottaa ja nolottaa noi fotot,  mutta tiedon jakelua ei saa rajoittaa, elämmehän  demokratiassa.
Kuulolla kaverit
esa

(fblainattu)
"Kun kansi pannaan kiinni, sitten ollaan eläkkeellä"

speedy

  • **********
  • Viestejä: 5 343
  • suomi tanssii ja kitara soi.
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #49 : 13.09.2020 / 14:39:32 »
Ahoi alla !
Alla passagerare oli meidän Britan ja alakerran Marien ekan bändin nimi. Tytöt oli 8v. ja asenteet kohdallaan -  tänään otetaan haltuun Suomi , sitten Eurooppa ja mitäniiton - Aasia, Brittein saaret, Turun saaret ja jenkit tietty. Väistä ja vapise, täältä tulee Bästa Passagerare !
Sain graafikolta takaisin vanhoja valokuviani ,vanhimmat 70-luvun alusta ja sanoisin että jokin samantyylinen asenne munkin naamasta kuvastuu.
Ekaksi pari kuvaa koulubändi ajoilta. Valkoinen Fenderini oli Vantaan toka stratocaster. Se ensimmäinenkin oli mun, natural värinen hieno soitin, mutta sen kaula vääntyi kukkakepiksi ja vaihtui sitten tähän valkoiseen.
Toisessa kuvassa minä ja Eve keikalla espoolaisessa koulussa jota kävin kun Vantaan kouluihin ei ollut enää asiaa. Kumpikaan ei soita kuvassa omaa instrumenttiaan, en kyllä tiedä miksi. Evekin oli oikeasti kitaristi ja hyvä olikin.
Vielä lukioa käydessäni aloin tehdä roudarin töitä. Aluksi äänentoisto hommia MS-Audiotronilla ja myöhemmin Dave Lindholmin bändille. Se oli raskasta duunia pitkine matkoineen ja valvomisineen, mutta myös opettavaista. Noista ajoista mä omaksuin ajatuksen, että poweri soitossa lähtee siitä, että kantaa itse kamansa lavalle ja pois. Suosittelenkin kaikille nuorille soittajille tutustumista kahvoihin. Nykyään en kyllä kanna enää piuhaakaan, ikä tullut vastaan ja onhan tota tullut roudattua isompaa ja pienempää skobea.
Näissä kuvioissa tutustuin paremmin stadilaisiin soittajiin ja bändejä alkoi muodostumaan. Yksi kovimmista oli ryhmä jossa soitti mun lisäksi Hankalan Ripa (Havanna Black), Hirvosen Keimo (Cool Sheiks, J.Karjalainen) ja laulajana Riki Sorsa. Soitettiin pelkkää Rolling Stonesia ja The Whota. Moni ei pidä Rikiä varsinaisena rokkilaulajana, mutta sitä se oli ja kovimmalla tasolla. Saatanan iskelmä vaan vie aina kaikki hyvät rocklaulajat ja hioo niistä särmän.
Seuraavaksi me alettiin Ripan ja Keimon kanssa luuhaamaan Kallion legendaarisessa Kill Cityssä.Siellä meillä oli bändi, Maukka ja Nahkatakit. Elettiin eri kaupunginosien jengien välistä sota-aikaa ja kun Maukan kanssa lähdettiin levyttämään Loven studiolle toiselle puolelle kaupunkia, oli mukana ainakin kymmenen nahkatakkikundia jotka ei  todellakaan ollet muusikkoja. Kumma juttu - saan edelleenkin Gramexkorvauksia Maukan Säpinää levytyksestä, vaikken muista siinä soittaneeni. Hämärä muistikuva mulla on kyllä siitä, kun Partnerin moottorisaha vedettiin käyntiin Loven studiolla, niin öljyt lenti pitkin seiniä. Rock !
Seuraava bändi oli mun ensimmäinen ammattilaisbändi. Tuomari Nurmio ja Köyhien Ystävät. Siitä tuli suosittu juttu, mun eka kultalevy ja ekat kunnon keikkapalkat. Siitä tuli myöskin tosi lyhytaikainen juttu joka johti Agentsin perustamiseen ja sen ekan instrulevyn tekemiseen jonka mieluiten unohtaisin. Blomin Attekin hiffas että tää lyö pahasti vanteille koko homma ja yhytti meidät Rauli Somerjoen kanssa. Se toimikin heti paremmin ja ensimmäisestä yhteisestä levystä tuli menestys ja samalla Baddingin comeback levy. Huomaa kuvassa varsikampa Baddingin takataskussa - aivan rautaa !
Niinkuin tiedossa on, oli Baddingin aikaan keikoilla kakkos solistina Sorsakosken Topi ja tästähän touhu lähti kasvamaan vauhdilla. Keikkoja tehtiin nuoruuden vimmalla aivan hullua tahtia, tukka luutana ympäri Suomea koko ajan, Ruotsissakin soitettiin, muttei meistä siellä pidetty, liian rock.
Tästähän minä olin vaan hyvilläni. Tämäkään keikkamäärä ei mulle piisannut, vaan heti jos tuli taukoa, menin hommiin Eero Raittisen Help bändiin. Help keikkaili pääosin Lapin hiihtokeskuksissa koska skihommat oli mulle ja Epulle tärkeitä. Kohtsiltään  muuten julkaistaan kirja Epusta, jota on tehty tietääkseni varsin pieteetillä. Suosittelen vaikken olekkaan vielä lukenut, on hänen uransa senverran mielenkiintoinen ollut.
Multa kyseltiin taas kirjaa ja olen aina kieltäytynyt, mutta josko sitten kun olen Eeron ikäinen...
Valppautta veljet ja siskot T.esa

(fb lainattu)
"Kun kansi pannaan kiinni, sitten ollaan eläkkeellä"

PS

  • *******
  • Viestejä: 1 236
  • puuhastelija
    • Harrastuksia..
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #50 : 13.09.2020 / 16:25:48 »
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2631400243563086&id=188136431222825
Kuvatkin pitäisi näkyä tuolla agents-sivulla vaikkei facebookissa muuten olekaan.
Tarjoaahan se koko ajan kirjautumista tai rekisteröintiä mutta pystyy kyllä katsomaan muutenkin.

penttitanska

  • ******
  • Viestejä: 926
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #51 : 13.09.2020 / 18:22:13 »

speedy

  • **********
  • Viestejä: 5 343
  • suomi tanssii ja kitara soi.
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #52 : 20.09.2020 / 12:53:33 »
Ahoita pöytään !
Kaunis ilta ulkona. Olin äsken lähdössä pyöräilemään ni arvatkaa, eikä mitä, rengas puhki. Nyt alkaa nimittäin hiljaisempaakin miestä ottamaan koteloon. Tää alkaa olemaan täysin kohtuutonta. Rengasrikkoja on ollut tälle syksylle, antakaas ku lasken: Tämä oli tälle fillarille neljäs ja tän vielä tajuan, koska se on päivittäisessä ajossa ja saa osumaa kokoajan. Lapin maastofillarista meni molemmat renkaat perätysten ja vielä niin kunnolla, että päälikumeista tuli entiset. Mökkifillarista meni takakumi. Normisti kun vaihdefillarit pettää otan ajoon vanhankunnon 70-luvun taittojopon, joka pelittää aina. . Enkö perkele saanut siitäkin trelleporin paskaksi. Mun laskujen mukaan tässon ollu kahdeksan rengashaaveria ja syksyä ja ajoa on vielä edessä.
Ne parikolme päivää kun ajelin Jopolla, oli mukavia. Jotennii palasi mieleen taas, mikä tässä hommassa on kaikkein hienointa. Ensikskini Jopolla ajaessa huomaa äkkiä ettei olekaan mihinkään kiire, ei vaihteita, ei niiden ränkkäämistä koko ajan ja jos tulee kauhea golgata vastaan voi jalkautua ja taluttaa välillä. Siinä voi sitten vaikka vihellellä jotain päivän hittiä, nimittiäin viiskytkuuskyt luvun hittiä. Ei tarvita ajoreleitä, ei lukkokenkiä, hanskoja, pyörälaukkuja eikä kypärää. Tuuli leikkii hiuksillani, tunnen olevani vapaa...
Mun vintage hybridiä olen säästellyt, ettei sekin brakaa. Sitten kun täytän 70v. ostan pellava puvun, pellava lippiksen (valkoiset), satulaan sointuvan nahkaisen salkun ja alan skujailemaan Kalkhoffilla herrasmies skujailua lähihoodeilla.  Siinä toimessa ei keulita eikä tehdä turhapuro parkkeja eikä käytetä räpättimiä. Tai saas näkee, mist sen tietää.
Keikoillakin ollaan saatu taas käydä ja se on ollut ilo. On ollut clubia, konserttia ja myös perinteisiä tanssilavoja. Meidän lavakauden avasi Someron Esakallio. Perinteisistä perinteisin. Kiva paikka ja tarkkaavainen yleisö.  Mulla on vahvoja muistoja monelta kesältä Someron ja Turuntien välisestä tiestä. Se on kaunis pätkä baanaa, täydellistä Suomi maisemaa ja siihen liittyy paljon kulttuuria, nimiä kuten Somerjoki, Mononen, Numminen ja muita. Eräskin elokuinen yö skujailtiin sitä pitkin kotiapäin kyydissämme edesmennyt legendaarinen Aarnialan Timo, sarjakuvataiteilija ja elokuvan erikoismies joka, ja jonka tunsi koko kulttuurieliittimme. Timo oli myös ansioitunut kuvataiteilija ja teki monta hienoa kuva-albumia ja levykantta, kuuluisin on ehkä Suomen Talvisota 39-40 LP. Jotkut muistavat paremmin ensimmäisen Ruis Rock- julisteen. Kaunis tähtikirkas yö loisti Jorkan Dodgen kattoikkunasta ja Timppa kertoili juttuja seudun merkkimiehistä, nappailtiin rommia, oli hieno fiilis ja ajattelin, että tämän tuokion muistan aina. Enkä ole unohtanut.
Kauden toinen lavakeikka oli eilen Kangasniemen Syvälahden lavalla. Keikka oli jo 32. siellä, eli nurkat oli tutut ja paikan isäntä Reijo Pynnönen ilmanmuuta. Topi kutsui Reijoa aina kolmiloikkaajaksi johtuen kait jäbän urheilutaustasta. Jokatapauksessa ehdottomasti A-sarjan mies ja reilu kaveri. Tällä kerralla oli yleisöä vähänlaisesti. Palasi mieleeni viimekesän VV & Agents esiintyminen Syvälahdessa. Sehän aiheutti otsikoita ja kovaa parkua somessa. Lippuja myytiin rajoitetusti 2000 kpl. jolle määrälle tilojen ja palvelujen katsottiin riittävän. No, someparkujien mielestä ei riittäneet. Vuonna 1989 Topi & Agents keikalle myytiin lippuja vielä 360 kpl. enemmän ja tilat riittivät hyvin eikä kukaan valittanut. Toi kertoo mun mielestä jotain tosta somesta.
Nyt on syyskaunis sunnuntai, fillarin rengas paikattu, ei ota pattiin. Keltaiset lehdet antaa hoodeille kauniin sävyn. Hyvää syksyä porukat, minä lähden pyöräilemään.
terv. esa

(fb lainattu)
"Kun kansi pannaan kiinni, sitten ollaan eläkkeellä"

speedy

  • **********
  • Viestejä: 5 343
  • suomi tanssii ja kitara soi.
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #53 : 27.09.2020 / 22:27:02 »
Way up North !
Tämän vikonlopun keikat olikin vähän kauempana. Katkoviivaa tuli  tuijotettua puolitoista tuhatta kilometriä. Perjantaina esinnyttiin  Raahe talolla.
Raahe on paikka josta ei jostain syystä jää oikein koskaan mieleen  mitään. Tästä käynnistä jäi mieleen että yleisöä oli aika vähän.  Epäilen, että mainoksissa oli ollut Breathlessin nimi isommalla kuin  mun.perkele. Molemmat soitinliikkeet olivat kiinni vaikka  oli lauantai, bändien keikkapäivä - omituista.
Aamulla kysyin hotellin respasta lainaksi sateenvarjoa, niitä olisi  kuulemma löytynyt, muttei asiakkaille lainaksi kun niitä ei aina  palauteta. Joskus sitä menee vaan ihan sanattomaksi. Enpä ihmettele  etten ole paljon Raahen muistelemisella päätäni vaivannut.
Kaksi mieluista asiaa tapahtui. Sain konserttipaikan työntekijän  välityksellä terveisiä hänen isältään, Hammarin Ramilta. Niille jotka  eivät jäbää tiedä, kerron että Rami (s. - 43) on suomirautalangan  pioneeri, the Riders yhtyeen liideri. Oli sellainenkin aika  70-luvulla kun rautalankaa ei tässä maassa soittaneet muut bändit kuin  Riders ja Agents. Keikan jälkeen mua tuli tervehtimään vanha tuttu  levykeräilijä ja toi taas lahjaksi hienoja vanhoja levyjä, the Shadowsin  orginaali mono prässäyksiä. Näillä levyillä on  erillainen soundi kuin myöhemmillä stereo painoksilla. Hieno lahja,  Kiitos.
Lauantaina soitimme Kajaanin Kaukametsä Salissa. Kajaanissa on paljonkin  muisteltavaa, ensiksi tulee mieleen aina edesmennyt Torniaisen Unski.  Muusikko, toimittaja,promoottori, Kainuun Sanomien huippu senttari.  Unskiin tutustuin kesällä v. -79. Oltiin paukutettu  keikka kaupungissa Nurmion ja Köyhien Ystävien kanssa ja vedettiin  röökiä totisina Dodgessa keikkamestan pihalla kun oveen koputettiin ja  ääni sanoi : Kainuun Sanomista, saako jututtaa ?
Ai joku toimittaja, painu kuule helvettiin, vastattiin. -Minä olen se  mies joka koosti ja toimitti Finnish Graffiti levyn. Ovi auki ja äijä  sisään ja äkkiä.
Siitä alkoi mielyttävä ystävyys Unskin kanssa joka kesti aina hänen  kuolemaansa (2015) asti. Unskin mukana meni valtava määrä tietämystä  rock ja jazz - musiikin alalta.
Oli kiva nähdä että Kaukametsä Salissa oli pidetty paikat kondiksessa.  Yksi Suomen hienoimpia konserttimestoja. Ensin meinattiin että lähdetään  skujaamaan het keikan jälkeen stadiin, mutta onneksi järki voitti ja  mentiin yöksi  varjoon samassa pihassa olevaan  hotelli Kajanukseen.
Huoneessa mua huvitti kun hiffasin sellaisen muinaisjäänteen ku mini  baari. Sellaisia tosiaan oli hotlissa aikoinaan ja jossain liene  vieläkin.
Tämä oli tyhjä ja sen myötä palasi mieleen yksi aamu samanlaisessa  huoneessa 80-luvulla. Heräsin ovenkoputukseen ja siellähän oli vanha  kunnon Topi.
-Terve Esa, saitko nukuttua?
-Terve Topi, kohtalaisesti.
Topi otti povarista siististi viikatun muovikassin johon tyhjensi koko mun minibaarin viimeistä flindaa myöten.
-Terve sitten, Topi lähtee tästä Ähtäriin.
-Terve terve, kerro terveisiä !
Minibaarin täydellinen raunioittaminen maksoi mun muistini mukaan tohon  aikaa jotain 700 markkaa, vai oisko voinu olla. Joka tapauksessa ei meillä ollu niin tarkkaa kenen minibaareja siinä dokattiin, oli oma  tai osuuskaupan. Se oli hauskaa aikaa eikä tää keikkaelämä nykyäänkään  ole suurempaa kärsimystä. Hommaa on helpottanut esim. että on löytynyt  hyvää henkilökuntaa joka osaa hommansa. Itselle  jää vain tämä skulaaminen ja diivailu.
Nauttikaa kauniista syksystä ja ottakaa iisiä.
t.esa  ps. rengasrikkojen määrä on nyt jo 10. perkele.

(fb lainattu)
"Kun kansi pannaan kiinni, sitten ollaan eläkkeellä"

speedy

  • **********
  • Viestejä: 5 343
  • suomi tanssii ja kitara soi.
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #54 : 11.10.2020 / 21:58:38 »
Way up Turenki !
Sellainen reissu tehtiin viikolla Laineen Pekan kanssa tarkoituksena ratsata Finlandia - Instrumentsin uudet tuotantotilat ja tarkistaa Kosken Harrin kokoelmien tämänhetkinen kattavuus styrkkarien ja skittojen osalta. Varsinainen syy Turengin reissuun oli käydä tekemässä kitaratilaus Pekalle Finlandiasta, flakemaalattu Esquier. Kuulostaa rokkenrollilta. Cissen keikkarotsin värinen Esquier ! Yeah !
Hienon flakepinnan tekeminen on vaativa homma, siksi suosittelin Pekalle Finlandia -Instrumentsia, joka on näitä tehnyt minullekin. Elämäni ensinmäisen kimallekitaran näin televisiossa 60- luvulla Buck Owens & The Buckarooseilla heidän esiintyessään Norjassa, mikä muuten Ruotsin ohella on ollut aina tanakasti Country hoodia.
Jäbien kamat oli halvaannuttavat, stilikaa myöten kaikki flakemaalattuja ja yhtenevät Fender - styrkkarit, plus stailit countrykledjut joka jampalla, varmaan slumpattu Lansky Bros:ilta. Silloin päätin että joskus on vielä mullakin tuollainen skitta ja joku tollanen rotsi.
Agentsin ekat kimalleskitat oli yhtenevästi kullanväriset. Teetettiin Helsingissä, eikä työn jälki ollut mun mielestä ihan sata. Hienoilta ne kyllä näytti roikuessaan Aleksin Musiiki Fazerin ikkunassa, kun meidän eka levy Jorkan kanssa julkaistiin. Kerran elbattiin ennen keikkaa niiden skittojen kanssa tanssilavan takapihalla ja odotettiin soundtsekkiä. Siihen pölähti sellaisia kivoja pikkuskidejä ku rupes kyselemään ekaks kaikkee ja sit "ootteko te rikkaita"? Ei olla, tällasia köyhiä soittajapoikia vaan. "Kyllä te ootte rikkaita ku teillä on kultaiset kitarat"... Mitä ilmeisimmin tulevia verovirkailijoita.
Turengistahan ei poistuta ilman virallista poitumislupaa. Se käytiin noutamassa mieheltä Mad Professor tuotteiden takana, Kosken Harrilta. Harri on paitsi kova kitaristi myös asialleen omistautunut laitekeräilijä. Happi meinas loppua jo pinnassa kun näin sen Marshallseinän heti sisään tullessa. Marshalleissa on ollut aina jotain rokkenrollin syvintä itseään. Tollaiset Kemperit ja muut digisovellukset näyttää jalkakäytävälle jätetyltä koirankakalta doublestack Marshallien vierellä. Ja siltähän ne kuulostaakin. Onko veljet coolia skulata koiranskeidoilla? Kyllä ei meidän roudarit suostuisi kantamaan tollaisia kortinlukijoita.
Kaikkiaan Turengista tuntuu löytyvän kovantason rockytyä ja hoodit on hienot muutenkin. Yksi eteläsuomen vanhimmista skimbamestoitakin löytyy täältä, nimittäin vanha kunnon Kalpalinna. Mestan perusti aikoinaan alan kovimmat ratalaskujäbät ja olen iloinen että tämä perinteikäs rinne toimii yhä.
Nyt mä kerron porukat, että tällai on asiat että meidän seuraava keikka Tampereen live-labissa on kait vähäänaikaan viimeinen tälle vuodelle. Joulukuulle sovittu jotain. Tiedoitan.
Mutta tulkaa ihmeessä Tamperelle smyygaan - Breathless vetää rokkia niin että paska lentää ja mä sitten rauhottelen välillä ja soittelen kauniita.
Agents paidat on tulleet (design by Hirkka Hirvonen) ja muutakin kamaa myynnissä. Laitan tähän linkin josta voi  tsiigaa ja vaikka tilata. Eläköön kauppa ja meren kulku!
Pedaali josta olen jo horissut (tähdet tähdet fuzz) on jo sorvissa ja tulee hetensvuoden puolella myyntiin F - Musiikki myymälöissä.
Sorto jatkuu ! sanoo meidän Kepa Kettunen. Valppautta! sanoo esa.

(fb lainattu)
"Kun kansi pannaan kiinni, sitten ollaan eläkkeellä"

speedy

  • **********
  • Viestejä: 5 343
  • suomi tanssii ja kitara soi.
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #55 : 25.10.2020 / 22:02:41 »
Back to studio
Terve. Viidestoista päivä soittamamme keikka Tampereen G-Live Labissa jäänee vähäksi aikaa viimeiseksi näillä näkymin. 5.12. on kyllä sovittu esiintyminen Virojoella, mutta mitenhän käynee. Virus kohtelee julmasti meidän työmaita, ilman työtä jäävät meidän lisäksi myös keikkamestojen työntekijät. Soittamatta ei voi eikä saa olla eli back to studio ja nauhat pyörimään. Tilanteeseenhan saatiin opetella jo maaliskuussa.
Meidän nauhoitukset lähtee käyntiin aina samalla tavalla eli homman aloittaa klikkiraita, akustinen kitara ja minä. Tällälailla kun varovasti aloittaa, saa hyvän vauhdin ja jäbien määrää voi sitten lisätä asteittain.
- Pari sanaa akustisesta. En ole koskaan ollut mikään suuri akustisten fanittaja vaan puhtaasti ihan sähkökitaristi. Sen kyllä ymmärsin jo alussa, että akustisen kitaran pitää olla laadukas ja hyväsoundinen. Tätä mieltä oli myös Topi ja niinpä heti meidän ensimmäisten parempien liksojen kolahdettua tilille mentiin Helsingin Kitara pajalle ja tilattiin Amerikasta Martinit molemmille. Minä halusin D- 18 mallin, koska Eddie Cochranilla oli sellainen. Topin piti saada D- 28, koska Paul McCartney käytti sitä. Siinä vaiheessa mä ajattelin, että pue Topi hame päälles, mutta loppuviimeksi päädyttiin vaihtamaan kitarat keskenämme. Hyvin on pelittänyt Martin kaikki nämä vuodet, osumaa on saanut, mutta soi ja kukkuu edelleen. Kyselevät miksi mulla on siinä tollainen muinaisjäänne DeArmond mikki - no siksi kun Elvikselläkin oli. Good enough for the King, good enough for Esa.  Mun toinen käyttämäni teräskielinen on Finlandian valmistama pienempi versio, jota on helppo äänittää, ei humise, pieni kaunis ääni.
-Sähkökitarat menen edellisen levyn malliin. Tarkkaamossa kaksi nuppia, Vox Ac- 30 ja Bassman. Sieltä piuha soittopuolelle Voxiin kahdella Bulldogilla.
Yleensä käytän mikkinä Beyer- kaksoisnauha mikkiä, samaa kuin akustisessakin, mutta tällä hetkellä miellyttää enemmän AKG D-190. Sama mikki kuin Telefunken D-190.
-Linjasoundeissa on menossa mielenkiintoinen kokeilu: Acmen uusi passiivi DI- boxi on bygattu Tamla Motown- studion spekseillä ja yhdessä Hehkun EF-86 spedun kanssa tuottaa miellyttävän äänen.
-Mulle on jostain kehittynyt tapa, että aina kun äänityshommat alkaa, mä alan lueskelemaan näitä kahta kirjaa. Toisessa käydään yksityiskohtaisesti läpi the Beatles levysessiot, toisessa vähintäänkin yhtä yksityiskohtaisesti heidän laitteistonsa. Kumma maneeri, muttei huolestuta mua yhtään. Levyn tekeminen on aina sen verran herkkää touhua, että kaikki mikä vähänkin keventää urakkaa on sallittua. Oikein kovan vitutuksen iskiessä pitää sitten vetästä kourallinen Glotamia ja pullo Beefeateria.
Valppautta veljet ja siskot T.esa
ps. tänään sitten Albertti täyttäisi eläessään 70v. Palaan aiheeseen.

(fb lainattu)
"Kun kansi pannaan kiinni, sitten ollaan eläkkeellä"

speedy

  • **********
  • Viestejä: 5 343
  • suomi tanssii ja kitara soi.
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #56 : 01.11.2020 / 22:35:07 »
Vinyyli lives
Rock kaikki !
Olipa ilon ja onnen päivä, sain nimittäin tilaisuuden vierailla Timmion  Recordsin levykaivertamossa ja äänitysstudiossa Helsingin  Kaapelitehtaalla. Viimeksi olen ollut mukana levyn kaiverruksessa 80 -  luvulla niinpä fiilis oli vahvan nostalginen. Vinyylikulttuuri  on onneksemme vahvassa nousussa ja sen myötä myös perinnetietoinen hyvä  musiikki. Kuvassa Jukka Sarapää kaivertaa Pekka Laineen tulevaa LP:tä,  joka äänitettiin alkukesästä mun C- studiolla, Pitskussa, julkaistaan maaliskuussa (Svart Records).
Jukan ohjustama laite muistuttaa erehdyttävästi suksen  kanttihiomakonetta, mutta on todellisuudessa Suomen ainoa Neumann-  vinyyli kaiverrin.
Äänityspuolella oli laitteet samaa tasoa mm. 8- raita Ampex- nauhuri,  äänistudiomaailman Graalin malja. Ylpäätään Timmionin meininki oli  mahtavaa ja antoi uskoa myös omiin tekemisiin. Rautaa ja helpottavaa,  kun saa huomata, ettei ole ainoa hullu alalla. Ei  tuntunut ylämäet miltään takaisin kotiin polkiessa. Sama fiilis kuin  Oiva Lohtanderilla, kun se oli nähnyt oikein hyvän filmin nuoruutensa  Jämsänkosken leffateatterissa.
Pekka Laineen levystä puheenollen, sain otettua kuvan jäbän kitaroista,  jotka osaltaan selittävät Pekan poikkeavaa ja erikoista soundia.  Sähkökitarat, paitsi 12-kielinen Baldwin, on kielitetty Pyramidin  vanhanaikaisilla flatwound- kielillä mitkä eivät pahemmin  venyttelyyn taivu, elikä karsivat automaattisesti kaikki blues ja  heavy- vaikutteet soitosta. Jäljelle jää vain tarkka fraseeraus ja  loppuun mietitty soundi.
Mun omista skitoista laitan tällä kertaa kuvan Gibson SG.stä. Taitaa  olla 70-luvun alusta. Aika vähällä soitolla ollut, vaikkakin on hyvinkin  luonteikas ja helpposoittoinen peli. Batman logon siihen duunas Teemu,  joka kummeksui juttua, mutta mulle Batman on  ollut aina kaikkein kovin, ei mitenkään varsinaisesti pienimpien ja  heikoimpien puolustaja, mutta Jokerit, Pingviinit, Arvuuttajat ja muut  eliittipahikset, sai pannuun niin että passikuvasta ei saanut näköistä  kuin rypistämällä.
Tämä päivä 1.11. oli alunperin pyhäinmiesten päivä, nyttemmin  sukupuolineutraalisti pyhäinpäivä ja siirretty sopivasti  lauantaipäivälle arvatenkin kaupankäyntiä ajatellen. Erehdyin aamusta  käymään kauppakeskuksessa ja porukkaa oli ku Nasserin hautajasisissa.  Pyhäinpäivänä on tapana ajatella poismenneitä. Viime kirjoituksessa muistutinkin Albertin 70-vuotispäivästä ja kuluneella viikolla olisi Topikin eläessään viettänyt  68-vuotispäiväänsä.
Kaikki me ajatellaan aina Topia laulajana unohtaen, että jäbä oli myös  veret seisauttava rock- kitaristi. Just kuuntelin Jussi & Boys  Mennään Melomaan levyä. Jos kohille käy, kuunnelkaas Topin kitarasoolo  kappaleessa Painu Pois Leevi. Se on siinä.  Ei kysymyksiä.
Kohti talvea veljet ja siskot. Jäi hämäämään, olisko se Jukka kuitenki saanu duunattua ne mun skimbatkin sillä himmelillään??
esa

(fb lainattu)
"Kun kansi pannaan kiinni, sitten ollaan eläkkeellä"

speedy

  • **********
  • Viestejä: 5 343
  • suomi tanssii ja kitara soi.
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #57 : 08.11.2020 / 14:32:43 »
vinyylit, Topit, Jaket, Topit
Ahoita pöytään porukat ! Viimeviikkoinen vierailu Timmion - Records  levystudiolla ja kaivertamolla aiheutti sellaisen fiiliksen etten sen  jälkeen ole viikkoon  vilkaisutkaan CD - levyjen suuntaan vaan  pyörittänyt pelkästään vanhoja kunnon vinyylejäni. Tuli  samalla vähän tarkemmin smyygattua mitä tuolla mun levyhyllyssä on.   Mun vinyylikokoelma ei ole valtava, jotain tuhat plus, mutta halvattu  mitä sieltä löytyi. Aika tarkkaan olen haalinut näemmä kaikki Shadowsit,  Johnny Cashit, Duane Eddyt, Rolling Stonesit,  näköjään myös ZZ Topilta löytyy kaikki kuten J.J. Caleltakin. Herb  Albert & Tijuana Brass ja Chet Atkins on näköjään ollut kovassa  keräilyssä. Ja tietysti Gene Vincent, ikisuosikkini. Etenkin  eurooppalaiset viihdeorkesterit löytyy hyvin. Bert Kaempfert on  umpirautaa kuten myös Paul Mauriat. Usein olen hakenut inspistä  sovituksiini näiltä viihdejäbiltä ja nimenomaan eurooppalaisilta.  Vastaava jenkkistaili ei oikein puhuttele, liian massiivista. Olisko  niin että isojen orkestraatioiden juuret johtaa meille tänne  eurooppaan, täältähän koko klasarihommakin on lähtöisin.
Laitoin kuvia mun vinyylipyörittäjistä. Niitä on minimimäärä, kolme.  Studiolla on speksimääräykset täyttävä Yamaha teetetyllä RIIA -  korjaimella ja tuliterällä äänirasialla. Himassa on kaksi. Työkkärissä  vanha klassikko, Dual 505, pelittää aina ja olkkarissa  harvinaisempi suoraveto Technics.
Suoravedon lisäksi se on myös tangentiaalinen, eli ei erillistä  äänivartta vaan äänirasia seuraa levyn uraa poikittaisella akselilla.  Aika huoltovapaa peli, ei ainaista hihnojen vaihtelua.
Kyllä se on veljet niin, että vinyyleissämme meillä on voima.  Digitaalimaailma suoratoistoineen, plugareineen ja soundbankeineen on  sotkenut koko pakan ja saanut aikaan sen ettei radiota uskalla enää  avata. Kekseliäisyys on syrjäyttänyt luovuuden.
Vanhanliiton musiikkimiehistä meni viimeinen, Ossi Runne. Meidän työmaat  eivät koskaan kohdannet joten emme tunteneetkaan. Ossin musiikkiuran  kyllä tunnen ja sen myötä kunnioitukseni on syvä ja aito. Jäbä henki  muutenkin todellista herrasmies statusta eikä  meidän 80 - luvulla keikka-autossamme usein huudettu hätähuuto " ovi  auki, Ossi oksentaa!! " liittynyt mitenkään tähän meidän Ossiin.
Muut vanhanliiton jäbät mä melkein kaikki tapasin ja jotenkin  tsennasinkin paitsi Kärjen Topin kanssa ei koskaan osuttu kohilleen.  Mahdollisuus olisi kyllä ollut. Tampereella, jossain isossa musiikkialan  tapahtumassa pamahti mun ja Sorsakosken Topin pöytään  Salon Jakke ja välitti kutsun käymään Kärjen Topin Asikkalan  kesäresidenssillä, et sillä olisi asiaa meille. Jumalauta, meillehän  pamahti paskahalvaus että The TOPI ottaa meidät puhutteluun. Ei perkele uskallettu mennä. Se kaduttaa vieläkin. Olisihan se voinut  olla jotain myönteistäkin, Kärki oli kyllä aiemmin dropannu meidät  Fazerilta perusteella, että heillähän oli jo koko Olavi Virran tuotanto.  Eipä ollut Topijäbä ihan kartalla mutta kukas tässä  nyt sitten niin olis.
Ameriikka on saanut uuden pressan, korona painaa päälle, Ruotsissa  tilanne kaiketi aika paha. Pitää olla jäbiin yhteydessä. Olkaa tekin kaikkiin frendeihinne muualla.
Näin Isänpäivänäkin keep rocking ! esa

(fb lainattu)
"Kun kansi pannaan kiinni, sitten ollaan eläkkeellä"

speedy

  • **********
  • Viestejä: 5 343
  • suomi tanssii ja kitara soi.
Vs: ... kappas vaan maestroa
« Vastaus #58 : 16.11.2020 / 04:05:35 »
Terve kaikki !
Vuoden harmaimmasta päivästä selvittiin. Ei ollut mitenkään hirveen harmaata, sitäpaiden harmaus on ok. Helvetinmoinen auringonposotus ei ole ok. Badding kuvaa tällaisenoloista fiilistä hienosti lauluissaan "Valot" ja "Syksyn lapsia".
Ekassa kuvassa on mun eloni ensimmäinen äänensärkijä, teetetty Ruotsissa - 79. Romun ja kulahtaneen näköinen peli, mutta tuottaa rautaisen ja hermoille käyvän särön. Sen soundia voi kuulla selkeästi esim. vaikka Baddingin Tähdet Tähdet- levyllä. Tästä spedusta ollaan nyt tekemässä sadan kappaleen toisintoa. Koneet ja kolvit käy kuumina Lammin Mikon pajalla Raisiossa ja Espoossa Ahlgrenin Antti kehittelee pää punaisena aparaatin ulkonäköä. Mun toivomus on, että se näyttäisi samalta kuin kuulostaakin - karhun raudoilta. F- Musiikin myymälöihin se tulee alkuvuodesta. Mikko on luvannut jatkossa kopioida pari mun muutakin vanhaa kustomspedua, että jäädään kuulolle.
Koneet käy kuumina myös mun studiolla. Ei kannata arvailla tai miettiä mitä sieltä on tulossa, koska ainahan ne mun jutut kuulostaa ihan siltä samalta, nimet ja naamat vaan vähän muuttuu.
Lipposen levy ja kasetti se vaan jaksaa. Nyt on vinylöity kolme vanhaa Agents- levyä lisää, including mun oma suosikkini, Agents is Rock! Se on perkeleen kova levy, ei hävetä sanoa. Meidän jossain vanhassa levysopparissa oli kohta, jossa sanottiin erimielisyydet sovitaan Haapaniemen kentällä auringon laskettua. Sama pätee tähän. Jos kaupankäynti kiinnostaa, vinskat saa kätevimmin Levykauppa X:stä.
Tää virus on masentavaa. Veljet siskot, pysykää terveinä.
T: esa

(FB Lainattu)
"Kun kansi pannaan kiinni, sitten ollaan eläkkeellä"

 

anything