Kirjoittaja Aihe: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta  (Luettu 98029 kertaa)

Apache

  • *****
  • Viestejä: 685
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #195 : 29.07.2016 / 18:41:49 »
On näin kesällä ollut aikaa antaa SinäPutkilon suositusten viedä sinne sun tänne. Television äänitason avulla (soundbar, mitä lienee suomeksi?) äänikin kuulostaa vähän niin kuin liveltä, kuten Soundsien Bobi Söderblom kerran sanoi kylässä ollessaan.

Päivänä muutamana vastaan tuli Cliff Richardin haastattelu ohjelmassa An Audience with Cliff. Hän kyllä seisoo lavalla kaiken aikaa yleisön edessä ja laulaakin aika monta numeroa. Ohjelma taisi olla vuodelta 1999, jolloin katsomossakin istunut Bruce Welch ja Cliff eivät olleet parhaissa väleissä. Tämän huomaa  Brucen jälleen kerran jankatessa Cliffin vuonna 1958 maksamia ensimmäisen kiertueen alhaisia palkkioita. Mokoman olisi jo voinut mielestäni antaa olla. The Drifters, kuten porukkaa tuolloin kutsuttiin, oli suurelle yleisölle täysin tuntematon, eikä tuntemattomille kyvyille ollut tapana maksaa miljoonia.

Paljon kiinnostavampi on kohta, jossa yleisö pyytää Cliffiä laulamaan ilman säestystä joitakin kappaleitaan. Cliff oli tehnyt näin pyydettäessä, kun Wimbledonin tennisturnauksen aikaan oli satanut, ja Cliff oli istunut kutsuvierasaitiossa. Taisi olla vuosi 1995, ainakin suunnilleen. Olin tuolloin muuten Lontoossa lomalla, joskaan en Wimbledonissa, ja ällistykseni oli suuri, kun hotelliin alkuillasta palattuani avasin television ja näin Cliffin laulavan Wimbledonin katsomossa.

Nytkin Cliff suostuu laulupyyntöön, mutta kun vuoroon tulee The Young Ones, hän yllättäen laulaakin hieman epäpuhtaasti. (https://www.youtube.com/watch?v=NEausXzpUiU) Cliff tietysti tajuaa tämän, keskeyttää laulunsa hyvin luontevasti ja keksii syyn pyytää pari kaveria yleisöstä lavalle kanssaan laulamaan. Kukaan ei ole täydellinen!
"I have travelled the world through my ability to play three chords." - Bruce Welch

amme

  • *******
  • Viestejä: 1 125
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #196 : 22.08.2016 / 14:46:38 »
"Veikkaaja", Maanantaina 24.8.1964. Regina Sjöholm.

Sopivasti näin lähes päivälleen 52 vuotta sitten  Reginan kuunteli levvy-yhtiöiden lähettämiä single levyjä. Koululaiset viettävät viimeistä lomaviikkooaan ennen koulun alkamista. "Sävelkimara" palstan kuvituksena on kuva jossa pari kellohameisiin pukeutunutta teinityttöä vilkuttavat menoterveiset juna-aseman laiturilla ..."Loma on päättynyt".

"Mitäpäs jos sommittelisimme iskelmäkesäkeiton?  Kesä on ja iskelmiä on - eiköhän siitä jonkinlainen soppa syntyisi! Levyuutuusvalikoimamme kun on niin kirjava, jotta aineksia riittää. Pannaan siis kattila tulelle ja huljautetaan ensin vesi.

The Esquires: Maailma ilman rakkautta - Mua kiusaat vain.
Herneiksi sopivat nämä beatles-iskelmät, jotka nyt siis kuullaan suomennoksina. Hyvinhän "The Esquires" näitä herneitä pulputtelee, mutta tuntuu jotenkin laimealta tämä  pulputus. Vilpitön uskomme nimittäin on,että kun tekstiä ei ymmärrä, niin ulkomaiset iskelmät kuullostavat nuorisomme mielestä "kivemmiltä". Täydelliseen englanninkielen taitoon kun tuskin riittänee "jees" ja "jeah", vaikka moni jannu tai friidu otaksuukin näitten sanojen riittävän
http://www.youtube.com/watch?v=j3km9HGL4mU

Rolf Koskinen, Kai Pahlman, Pertti Purhonen, Tapio Rautavaara: Tokioon,  Tokioon -  Parempi on antaa kuin ottaa
Pinaatti on  raudan ja  voiman antaja keitossamme ja voimaa edustaa levymme laulajakaarti - jopa rautaakin. Reippaita ja tervehenkisiä urheiluralleja nämä molemmat ja tulkoon mainituksi, että levyä tarjottiin olympiakomitealle siinä mielesä, että tulot myynnistä olisivat menneet Tokion-joukkoeemme hyväksi, mutta vain ei kelvannut. Emme ymmärrä syytä, sillä olisihan levyn tuloilla ehkä tullut yhden johtajan matka maksettua. Jälkimmäinen "letka" kertoo nyrkkeilijän iloista  ja suruista - varsinkin viimeksimainituista. Sopii kuunnella, se kannattaa!

 Kovin ovat ajankohtaisia nuo "urhelurallit" tänäkin päivänä! Seuraavat olympialaiset pidetään Tokiossa neljän vuoden kuluttua...Tokioon, Tokioon. Suomen ainoan mitalin Rion kisoista toi nyrkkeilijä, jonka voimakkaat "surun ja ilon" ilmaukset ottelun jälkeen  saimme ruuduista nähdä ja kuulla.
The Cliffters, Expohalli 1962,lehtiarvio:"Kyllä he osasivat tehdä nuorta musiikkia"
The Shadows, Linnanmäki 1964,lehtiarvio:"He soittivat vahvaa, kirkasta ja matalasointista musiikkia erittäin hallitusti".
The Renegades,Messuhalli 1965,lehtiarvio:"Sen raskas, tahmea musiikki teki yleisön hulluksi"

amme

  • *******
  • Viestejä: 1 125
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #197 : 29.08.2016 / 15:13:14 »
"Veikkaaja", 24.8.1964. Regina Sjöblom.

Jan Rohde & The Adventures: Finnjenka - I`m moving baby
"Porkkanoita pistetään keittoomme kaikkiaan viisi! "Amalia armas" on ristitty "Finnjenkaksi" ja on muuten mukava kuttu, mutta onkohan rytmissä virhe? Se kun on niin hirvittävän nopea, ettei sitä jaksa kukaan pistellä edes sitä kaksiminuuttista, minkä levy pyörii. No - onhan sävel Molli-Jorin taattua työtä, joten se on takuulla hyvä. Kääntöpuolen on Jan Rohde itse säveltänyt, ja on sanottava, että maailmassa tehdään paljon turhaa työtä".
https://www.youtube.com/watch?v=n6kwBw1Erf8


« Viimeksi muokattu: 29.08.2016 / 15:15:43 kirjoittanut amme »
The Cliffters, Expohalli 1962,lehtiarvio:"Kyllä he osasivat tehdä nuorta musiikkia"
The Shadows, Linnanmäki 1964,lehtiarvio:"He soittivat vahvaa, kirkasta ja matalasointista musiikkia erittäin hallitusti".
The Renegades,Messuhalli 1965,lehtiarvio:"Sen raskas, tahmea musiikki teki yleisön hulluksi"


Apache

  • *****
  • Viestejä: 685
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #198 : 14.10.2016 / 09:19:41 »
TV 1 esittää tänään kello 13.20 Veikko Itkosen ohjaaman elokuvan Vaarallista vapautta. Helsingin Sanomien arvostelijalta filmi saa kaksi tähteä, mutta melko kielteisen arvioinnin: näytteleminen on kökköä ja henkilöitä on liikaa. Hypitään tilanteesta toiseen. Olen joskus yrittänyt katsoa elokuvan huonolla menestyksellä ja olen samaa mieltä.

Tälle palstalle elokuva kuitenkin kuuluu siksi, että sen musiikista vastaa Veikko Itkosen pojan Jussi Itkosen perustama Suomen ensimmäinen rautalankabändi The Strangers. Tästä Hesari kirjoittaa seuraavasti: "Musiikkia teki ohjaajan pojan Jussi Itkosen rautalankabändi The Strangers. Osa biiseistä kulkee kivasti, mutta ne eivät oikein sovi yhteen elokuvan kanssa. Tarina oli siirretty silloisten nykynuorten piireihin, mutta elokuva junnasi vanhanaikaisesti."

Elokuvan kappaleet Vaara ja SRP 003 julkaistiin singlenä, jonka omistan.
"I have travelled the world through my ability to play three chords." - Bruce Welch

Apache

  • *****
  • Viestejä: 685
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #199 : 09.12.2016 / 12:57:36 »
Hiljaiseloon pieni pätkä aivan Bruce Welchin vuonna 1989 julkaistun kirjan lopusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lopettaisin lainailut tähän.

Minun pitäisi kirjoittaa enemmän lauluja. Aikoinani sävelsin paljon yhdessä John Rostillin, Brian Bennettin ja Hank Marvinin kanssa, mutta nyt kun Hank asuu Australiassa, ei enää ole helppo poiketa hänen asunnolleen ja ryhtyä tekemään lauluja. Useimmat kappaleistani syntyivät toisten myötävaikutuksella, mikä sopii minulle. Pidän siitä, että saan palautetta. Minusta on tullut vanhana hyvin laiska. Minua kaiketi pitäisi pyytää säveltämään, että ryhtyisin siihen nyt.

Musiikkiala sykähdyttää minua yhä valtavasti, ja kun näen Dire Straitsin tapaisia bändejä lavalla, se kiehtoo minua. Tuntuu kuin aloittaisin itsekin taas aivan alusta. Vanhat kappaleet tehoavat minuun yhä kuten aina ennenkin, ja Elviksen Hound Dog saa minut kihelmöimään. Arvostan 80-luvun tekniikkaa, mutta sydämessäni tulee aina olemaan paikka tämän alan pioneereille.

Olen kuitenkin muuttunut luonteeltani kyyniseksi. Olen enemmän pessimisti nykyisin kuin puhdas optimisti. Kaikesta vuosikymmenten menestyksestä huolimatta sydämeni täyttää suru, mikä johtuu paljolti epäonnistuneesta avioliitostani Lynnen kanssa. Tajuan kyllä, että kaltaisiani aviottomia lapsia on paljon, mutta koska kasvoin ilman vanhempien tukea, vannoin aina, että jos itselläni on lapsia joskus, asiat menevät toisin heidän osaltaan. Niin ei käynyt. Meidän kaikkien on opittava elämään virheidemme kanssa. Kuten kaikki isät, olen kuitenkin äärimmäisen ylpeä pojastani Dwaynestä, jonka ura edistyy levybisneksessä, ei esiintyjänä, vaan bisnespuolella.

Oma urani on merkinnyt minulle paljon. Se on tehnyt minusta tunnetun, tuonut mukavan elintason ja kaikki menestyksen sivutuotteet. Olen kiertänyt koko maailman, koska taidan kolme sointua (missä tahansa sävellajissa). Olen rakastanut työtäni. Jos minusta ei olisi tullut muusikkoa, en tiedä mikä minusta olisi tullut. Olen aika varma, että olisin joko lähtenyt merille tai muuten vain matkustanut pois Newcastlesta, josta niin epätoivoisesti halusin eroon.
Bruce Welch: A Life in The Shadows
"I have travelled the world through my ability to play three chords." - Bruce Welch

Rautalankaa-YES!

  • **********
  • Viestejä: 9 092
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #200 : 09.12.2016 / 13:43:17 »
Hiljaiseloon pieni pätkä aivan Bruce Welchin vuonna 1989 julkaistun kirjan lopusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että

Kiitos tästä, Apache - mielenkiintoista luettavaa :D Mikä on kirjan nimi - ja kirjoittajan nimi myös   - jos vaikka löytäisin kirjastosta. Kiitos jo etukäteen ;)
- musiikin maailma on suuri ja avara -

Apache

  • *****
  • Viestejä: 685
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #201 : 09.12.2016 / 13:51:08 »
Hiljaiseloon pieni pätkä aivan Bruce Welchin vuonna 1989 julkaistun kirjan lopusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että

Kiitos tästä, Apache - mielenkiintoista luettavaa :D Mikä on kirjan nimi - ja kirjoittajan nimi myös   - jos vaikka löytäisin kirjastosta. Kiitos jo etukäteen ;)
Tuossahan nuo on mainittu molemmat kääntämäni lainatun pätkän lopussa. Siis Bruce Welch ja kirja on A Life in The Shadows. Tuskin löytyy suomalaisista kirjastoista, mutta pokkarina englantilainen Amazon myi ainakin vielä pari vuotta sitten tätä loppuunmyytyä elämäkertaa vajaalla kuudella punnalla.
"I have travelled the world through my ability to play three chords." - Bruce Welch

Rautalankaa-YES!

  • **********
  • Viestejä: 9 092
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #202 : 09.12.2016 / 15:07:16 »

Tuossahan nuo on mainittu molemmat kääntämäni lainatun pätkän lopussa. Siis Bruce Welch ja kirja on A Life in The Shadows. Tuskin löytyy suomalaisista kirjastoista, mutta pokkarina englantilainen Amazon myi ainakin vielä pari vuotta sitten tätä loppuunmyytyä elämäkertaa vajaalla kuudella punnalla.

Kiitos, Apache  :D Tarkoitin kylläkin suomeksi käännetyn kirjan nimeä - oletin  että lainauksesi ovat suomen kielellä julkaistusta teoksesta. Ilmeisesti sitä ei ole ollut suomenkielisenä edes tarjolla?  Siinä tapauksessa ihailuni englanninkielen taidollesi - waude ;)
- musiikin maailma on suuri ja avara -

Apache

  • *****
  • Viestejä: 685
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #203 : 09.12.2016 / 19:15:23 »
Juu, ei kirjaa ole suomennettu. Sitä on muuten jo aikaisemminkin joku kysynyt tässä ketjussa. Itse olen (ilman lupaa) joitakin pätkiä tänne kääntänyt. Olen kuitenkin varma, että Bruce ei pahastuisi, vaikka saisi tietää asiasta, sillä tähänastisen perusteella käännökseni olisivat vain lisänneet kirjan myyntilukuja, eivät suinkaan vähentäneet. Asialla ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä, koska kirja on kustantajalta loppunut jo vuosia sitten, eikä uusintapainosta taida olla suunnitteilla.
"I have travelled the world through my ability to play three chords." - Bruce Welch

Rautalankaa-YES!

  • **********
  • Viestejä: 9 092
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #204 : 10.12.2016 / 11:31:13 »
Juu, ei kirjaa ole suomennettu. Sitä on muuten jo aikaisemminkin joku kysynyt tässä ketjussa. Itse olen (ilman lupaa) joitakin pätkiä tänne kääntänyt. Olen kuitenkin varma, että Bruce ei pahastuisi, vaikka saisi tietää asiasta, sillä tähänastisen perusteella käännökseni olisivat vain lisänneet kirjan myyntilukuja, eivät suinkaan vähentäneet. Asialla ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä, koska kirja on kustantajalta loppunut jo vuosia sitten, eikä uusintapainosta taida olla suunnitteilla.

Hm... ::) Sinuna hyödyntäisin hyvän kielitaitosi. Kun tuo kääntäminen kerran tuntuu sinulta noin helposti ja maukkaan oloisesti sujuvan, niin mikset tarjoasi palveluksiasi musiikkikirjojen kustantajille? Olen varma, että suomenkielisellä käännöksellä olisi kysyntää, Shadowshan on kiistatta koko Euroopan tunnetuin/arvostetuin rautalangan kulttibändi, ja Bruce Willis taas persoonallisesta soittotyylistäänkin johtuen  - mikä sen otteen nimi nyt olikaan, bourre tai jotakin - arvostettu komppikitaristi, jonka muistelmilla uskon olevan kiinnostavuutta Suomessakin.   

Sinullahan on jo huru mycky näyttöä osaamisestasi täällä foorumilla. Sinuna lähettäisin näytteitä ja tarjouskirjeen Johnny Kniga Kustannukselle, Otavalle, WSOY:lle, Gummerukselle - näille nyt ainakin. Kaikki mainitut ovat kustantaneet  suomenkielisiä musiikkikirjoja sekä artisteista että bandeistä.  Lycka till - odotamme kiinnostuneina kirjan suomenkielistä versiota. Itse ainakin olisin valmis tekemään ennakkotilauksenkin ;)
- musiikin maailma on suuri ja avara -

Apache

  • *****
  • Viestejä: 685
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #205 : 10.12.2016 / 13:10:13 »
No juu, englantia osaan siksi, että opiskelin sitä aikoinani pääaineena Helsingin yliopistossa. Shadows-yhtyeen komppikitaristi on muuten Bruce Welch, ei Willis, vaikka asialla ei sen kummempaa merkitystä olekaan. ;) En ole lainkaan niin vakuuttunut kuin sinä siitä, että Brucen kirjan suomennos kävisi hyvin kaupaksi.

Tärkein syy siihen, että kirjan kääntäminen ei minua juuri kiinnosta on kuitenkin se, että siihen menisi melkoisesti aikaa, ja sitä paitsi kääntäjien palkkiot ovat kovin pienet. Eikä minulla ole rahapulaakaan. Kiitos kuitenkin mieltä lämmittävistä kommenteistasi!
"I have travelled the world through my ability to play three chords." - Bruce Welch

Rautalankaa-YES!

  • **********
  • Viestejä: 9 092
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #206 : 10.12.2016 / 13:38:53 »
... Shadows-yhtyeen komppikitaristi on muuten Bruce Welch, ei Willis, vaikka asialla ei sen kummempaa merkitystä olekaan. ;)....

Ai helkkura, tyypillisesti minun mokani :-[ :- Vallan hyvin tiesin että Brucen sukunimi on Welch.


Tärkein syy siihen, että kirjan kääntäminen ei minua juuri kiinnosta on kuitenkin se, että siihen menisi melkoisesti aikaa, ja sitä paitsi kääntäjien palkkiot ovat kovin pienet. Eikä minulla ole rahapulaakaan. 

OK - hyvin perustelit ;).  Enpä suostuisi enää minäkään "oikeisiin" töihin, vaikka silloin tällöin vieläkin on houkuteltu.  Minullakaan ei ole ongelmia ajankäytön kanssa, eikä ainakaan toistaiseksi rahapulaakaan, joten nautin suorastaan häpeämättömästi siitä että saan viimeistä minuuttia myöten aikatauluttaa elämäni. Luen kirjan päivässä, kaksi parhaassa,  ravaan koirulin kanssa lenkillä 3-4 kertaa päivässä, kokkaan ja leivon itselle ja ystäville, käyn  teatterissa sekä konserteissa ja kuuntelen tosipaljon kotilaitteista musiikkia silloin kun ehdin.

Tuli vaan mieleen, kun tunnen useammankin ns. oloneuvoksen/oloneuvoksettaren, joka on aivan eksyksissä itsensä kanssa, kun on juuri eläköitynyt eikä tiedä, miten saisi aikansa kulumaan. 

- musiikin maailma on suuri ja avara -

penttitanska

  • ******
  • Viestejä: 919
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #207 : 10.12.2016 / 14:33:18 »
... Shadows-yhtyeen komppikitaristi on muuten Bruce Welch, ei Willis, vaikka asialla ei sen kummempaa merkitystä olekaan. ;)....

Ai helkkura, tyypillisesti minun mokani :-[ :- Vallan hyvin tiesin että Brucen sukunimi on Welch.


Tärkein syy siihen, että kirjan kääntäminen ei minua juuri kiinnosta on kuitenkin se, että siihen menisi melkoisesti aikaa, ja sitä paitsi kääntäjien palkkiot ovat kovin pienet. Eikä minulla ole rahapulaakaan. 

OK - hyvin perustelit ;).  Enpä suostuisi enää minäkään "oikeisiin" töihin, vaikka silloin tällöin vieläkin on houkuteltu.  Minullakaan ei ole ongelmia ajankäytön kanssa, eikä ainakaan toistaiseksi rahapulaakaan, joten nautin suorastaan häpeämättömästi siitä että saan viimeistä minuuttia myöten aikatauluttaa elämäni. Luen kirjan päivässä, kaksi parhaassa,  ravaan koirulin kanssa lenkillä 3-4 kertaa päivässä, kokkaan ja leivon itselle ja ystäville, käyn  teatterissa sekä konserteissa ja kuuntelen tosipaljon kotilaitteista musiikkia silloin kun ehdin.

Tuli vaan mieleen, kun tunnen useammankin ns. oloneuvoksen/oloneuvoksettaren, joka on aivan eksyksissä itsensä kanssa, kun on juuri eläköitynyt eikä tiedä, miten saisi aikansa kulumaan.
Kolmen kuukauden päästä alkaisi eläköityminen. Saapas nähdä miten saa ajan riittämään  8)

Apache

  • *****
  • Viestejä: 685
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #208 : 25.02.2017 / 11:30:47 »
Bruce Welch arvioi kirjassaan myös muita artisteja, joskus ehkä vähän puuduttavan pitkäänkin, sillä ainakin minua olisi kiinnostanut enemmän nimenomaan Shadows-yhtyeeseen liittyvät asiat ja niistä kertominen. Tässä kuitenkin malliksi pätkä, jossa hän käsittelee muun muassa 70-luvulla alkanutta punkkia.

Punkki yhdistettiin Sex Pistolseihin, jotka olivat vastenmielisiä. He olivat myös täysin lahjattomia, mutta ehkä juuri se heissä viehättikin. Sex Pistols matki kaikkea sitä, mitä Rolling Stones oli 60-luvulla. Mutta Stonesilla oli lahjoja, Sex Pistolsilla ei pätkääkään. He menivät televisioon tarkoituksenaan vain shokeerata, ja he onnistuivat. Haastattelussa Thames-television Today-ohjelmassa juontaja Bill Grundy oikein pyysi heitä olemaan shokeeraavia. Sex Pistols täytti pyynnön kiroilemalla parhaaseen katseluaikaan mahdollisimman paljon. Heistä tuli kuuluisia hetkessä, ja iltapäivälehdet ylläpitivät heidän mainettaan.

Sex Pistols oli uskomattoman surkea porukka, mutta isot levy-yhtiöt tanssivat heidän tahtiinsa. Musiikki oli kamalaa. Hei eivät osanneet soittaa, eivätkä tehneet muuta kuin kierrättivät tunnettuja rock- ja blues-kappaleita melodiattomaksi älyttömäksi roskaksi. Kuitenkin heillä oli hittejä: God Save the Queen oli vuoden nopeimmin kaupaksi käynyt single. Bändin LP Never Mind the Bollocks oli listaykkönen, ja musiikkilehdet kehuivat sitä loistavaksi sekä vuoden albumiksi. Suuri rock 'n' roll -huijaus olisi ollut sopiva nimi levylle.

Dire Straits löytyi etelälontoolaisesta pubista lähes antisankareina, eivätkä he todellakaan vastanneet totuttua kuvaa perinteisistä rokkareista. Kuitenkin Mark Knopflerista on tullut 80-luvun tunnetuin rock-laulujen tekijä – ympäristöään tarkkaileva kuivailevaan ilmaisuus kykenevä lauluntekijä, joka käyttää sanoja erittäin hyvin. Hän havainnoi elämää ja kommentoi sitä lauluissaan erittäin taitavasti. Hän on myös yksi rockin taitavimmista kitaristeista.

Bruce Welch: A Life in The Shadows
"I have travelled the world through my ability to play three chords." - Bruce Welch

Apache

  • *****
  • Viestejä: 685
Vs: Sekalaista löpinää rautalangan alkuvuosilta
« Vastaus #209 : 06.03.2017 / 18:06:06 »
The Ventures näemmä soittaa yhä, vaikka levyjä ei olekaan julkaistu vuosikausiin, ainakaan bändin omien nettisivujen mukaan. En mene tästä tiedosta takuuseen, sillä nettisivut ovat puolitoista vuotta ajastaan jäljessä. Niiden mukaan Don Wilson soittaa yhä, vaikka mies itse tässä puolitoista vuotta sitten pidetyssä konsertissa sanoo eroavansa bändistä vuoden 2015 lopussa.
https://www.youtube.com/watch?v=7RFYfo8_Tz4

Tilalle on jo tuohon konserttiin tullut porukalle näyttäytymään nykyisen bassokitaristin Bob Spaldingin poika, josta tulee pysyvä bändin jäsen. Don Wilsonin mukaan The Ventures tulee soittamaan "ikuisesti". Noh, ainakin vielä viime kesänä soitti, ja hyvä niin!
"I have travelled the world through my ability to play three chords." - Bruce Welch

 

anything