Kuva - Posti viikkolehti, 28.5.1964.
LEVYT PYÖRIVÄT palstan levyarvostelu:
Tapio Rautavaara: Rosvo-Roope - Tuopin jäljet.
"Rockit ja twistit ja rautalangat ovat villityksiä, jotka tulevat ja menevät, mutta Tapio Rautavaara on ja pysyy. Kun kevyen musiikin raskasta työtä tekevä laulaja kykenee reippaasti yli kaksi vuosikymmentä pysyttelemään pinnalla, on varmasti jokaisen - niidenkin, jotka eivät kenties kuulu tämän tämän laulajan "taiteen" kaikkien innokkaimpiin ihailijoihin - pakko myöntää, että jotakin tällaisessa miehessä täytyy olla.
Rautavaarassahan se jokin on ilmeisesti aitous. Suomalainen yleisö, joka on tunnetusti herkkää, arvostaa esityksen tunteen ja tämän tunteen aitouden varmastikin paljon korkeammalle kuin sen mahdolliset musiikilliset ja äänelliset ansiot.
Ja Rautavaaraa kuunnellessa kyllä tuntee, että mies on mukana laulussa, että laulussa on muutakin kuin pelkkää sävelmää ja tekstiä, että siinä laulua todella esitetään eikä vain kuunnella omaa ääntä.
Kun tehdään laulelmalevy, niin myös sovitukset voisivat olla enemmän laulelmallisia, niin ettei komppi koko aikaa hakkaa taustalla kuin metronomi. Kari Aavan säveltämä ja Reino Helismaan sekä Kari Wilkmanin sanoittama "Tuopin jäljet" on mukavanmakuinen uutuus suomalaisten laulelmien harvalukuiseen joukkoon,"